Erityisesti opiskelijoille oli jäänyt mieleen jousen potentiaalienergian muuttuminen liike-energiaksi ja siitä syntyvä värähtelyn amplitudin yhteys aallon energiaan. Resonanssista (energia siirtyy värähtelijältä toiseen, jos niillä on sama ominaistaajuus) tuli mukavia keskusteluja. Myös äänen yhteydessä intensiteettitaso ja desibeli tulivat tutuiksi sekä nii-den liittyminen energiaan. Opiskelijat tutkivat mielellään Vernier-mittalaitteiston mikro-fonin avulla äänirautojen taajuutta sekä kahden liki samantaajuisen ääniraudan avulla syntyvää huojuntaa. Samoin seisovan aaltoliikkeen avulla saatiin hyviä tuloksia kirjallisuus-arvoihin verrattuna äänen nopeudesta alumiinissa ja ilmassa.
Kuva 1. Labquest2-tiedonkeräin, kaksi äänirautaa sekä mikrofoni
Kuva 2. LoggerPro-analyysiohjelman kuvaaja huojunnasta
Kuva 3. Kaksi eri voimakkuista pitkittäistä ääniaaltoa mikrofonin muuttamana sähköiseksi poikittaiseksi aalloksi, jolloin amplitudiero on helposti havaittavissa.
Valo-opin puolelta erityisesti laserin valontuottotapaa ja energeettisyyttä pohdittiin sekä määritettiin CD-levyn uranleveys punaisen laservalon diffraktion avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.