M4 kurssilla pohdittiin sukupuolisuutta ja goemetriaa poliittisen satiirin valossa.

Opiskelijat tutustuivat pieneen tarinaan, joka mukaili Edwin Abottin vuonna 1884 julkaisemaa romaania Tasomaa. Tämän jälkeen opiskelijat pohtivat ryhmissä mitä kirjailija mahtoi ajatella naisten asemasta ja yhteiskunnan hierarkioista 1800-luvun Englannissa, sekä miettivät miten nyky-yhteiskunnan eriarvoisuutta voisi kuvata erilaisten kuvioiden ominaisuuksin.

Toisena tehtävänä oli kuvitella millaisia olisivat kappaleet, joiden olemusta meidän kolmiulotteisen maailman asukkaiden on vaikea ymmärtää. Tähän liittyen tutustuimme mm. hyperpalloon.

Viimeisenä tehtävänä oli piirtää kuva tai sarjakuva tai kirjoittaa pieni tarina, joka sijoittuu Tasomaahan. Tästa tulikin hauskoja tuotoksia!

Energiaa, elokuvaa ja sukupuolisuutta analyyttisessa geometriassa

Pitkän matematiikan M4 kurssilla (analyyttinen geometria) oppilaat ratkoivat tehtäviä itsenäisesti laskulistalta Martinlaakson mallin mukaisesti. Osana kurssisuoritusta heidän piti pohtia, miten kurssin asiat saattaisivat tulla vastaan jakson ilmiöissä ja laatia sitten ilmiöihin liittyviä tehtäviä osaksi laskulistaa muiden ratkottavaksi. Kaikkiin jakson ilmiöihin laadittiin useita hienoja tehtäviä. Tässä pari makupalaa:

Matti ja Maija lähtivat katsomaan rikoselokuvaa “Varjojen mysteeri”. Elokuvan alussa nuori tyttö löydetään kuolleena ojaan heitettynä. Rikospoliisi alkaa tutkia tapausta ja löytää kaksi epäiltyä. Tiedetään, että tyttö oli tulossa koulusta kotiin reittiä, joka on suoralla 4x-6y-14=0. Epäilty 1 sanoo olleensa matkalla kauppaan tapahtumahetkellä reitillä, joka on suoralla 6x+8y-4=0. Epäilty 2 kertoo olleensa tulossa kuntosalilta reitillä, joka kulkee suoralla -2x+3y+3=0. Selvitä, onko tyttö kohdannut toisen tai molemmat epäillyistä?

Talot A, B ja C käyttävät sähköä yhteensä 74000 kWh vuodessa. Tiedetään, että talojen A ja B yhteinen sähkönkulutus on 38000 kWh vuodessa. Talo C käyttää sähköä kaksinkertaisesti taloon A verrattuna. Mikä on eri talojen vuosittainen sähkönkulutus?

Ilmiöitä mallintamassa

Jakson ilmöihin päästiin sovittamaan matemaattisia malleja lyhyen matematiikan matemaattisten mallien kursseilla (N3 ja N6). Oppilaiden tehtävänä oli tutkia jotakin jakson ilmiötä hakemalla numeerista aineistoa kahdesta valittuun ilmiöön liittyvästä keskenään vertailukelpoisesta asiasta. Näihin aineistoihin sitten sovitettiin lineaarista ja eksponentiaalista mallia (N3; N6 kurssilla aritmeettinen ja geometrinen jonomalli) ja paremmin sopivamman mallin mukaan yritettiin tehdä päätelmiä tutkittavasta ilmiöstä. Oppilaita lisäksi kannustettiin kriittisyyteen niin hankkimansa data-aineiston kuin sovitetun mallin antamien ennusteiden suhteen.

Näissä töissä sukupuolisuus osoittautui suosituimmaksi ilmiöksi, ja useassa työssä oli verrattu naisten ja miesten palkkoja mm. eri ammattialoilla. Valitettavasti poikkeuksetta kaikissa niissä päädyttiin tulokseen, että naisten ja miesten palkkaero ei ole mallien mukaan häviämässä mihinkään. Positiivisena asiana sen sijaan voidaan pitää eräässä työssä tutkittua naisten ja miesten työttömyyskehitystä. Molempiin aineistoihin sovittui parhaiten laskeva suora (lineaarinen malli) ja työttömyys on työn mukaan historiaa ... joskus 2130-luvulla!

 Namra ja Riikka esittelemässä mallisovitustaan.

SC5

SC5-kurssilla laajensimme sukupuolisuusteemaa yleisesti parisuhteeseen. Tässä esimerkki parisuhdekeskustelusta.

Aurinkoisen aamupäivän hikistä tyylikuntopiirityöskentelyä

Äidinkielen viidennellä kurssilla ilmiöjakson yhteisiä ilmiöitä, elokuvaa, energiaa ja sukupuolisuutta, sivuttiin tyylikuntopiirin kautta. 

Opiskelijat jakautuivat viiteen ryhmään ja kirjoittivat lyhyen tekstin. Tehtävänantona oli kirjoittaa 8–15 rivin mittainen teksti, jossa jollekin tapahtuu jotain. Tekstiin tuli sisällyttää joko sanoina tai aihepiireinä elokuva, energia ja sukupuolisuus. Harjoitus jatkui kuntopiirin tapaan: teksti muunnettiin viiteen eri tekstilajiin tai tyyliin. Jokaisessa pisteessä kirjoitusaikaa oli viitisen minuuttia ja teksti muuntui opettajan kirjoittamaksi Wilma-viestiksi, tweetiksi (140 merkkiä), mahdollisimman positiiviseksi tekstiksi, nykyrunoksi ja mahdollisimman negatiiviseksi tekstiksi.

Tässä yhden ryhmän oivaltava tyylinäyte hikisestä kuntopiirityöskentelystä:

ALKUPERÄINEN

Minä olen mies, ja tein juuri eilen raskaustestin. Se näytti positiivista. En voinut uskoa silmiäni!
Naureskelimme ystävieni kanssa, kunnes tulin shokkiin. Voisiko tässä piillä jotain vakavaa? Vai olenko oikeasti raskaana? Kävin lääkärissä varmuuden vuoksi, ja selvisi, että minulla on kivessyöpä. Viikon päästä iltalehdeltä soitettiin, haluaisinko osallistua dokumenttielokuvan tekemiseen tästä tapauksesta. Hetken epäröin, sillä tämä oli minulle aika herkkä aihe. Halusin kuitenkin auttaa kaikkia muita kivessyövän uhreja, ja sen kanssa taistelevia. Diagnoosin jälkeen muutuin täysin. Ennen olin energinen ja naurava, mutta sairaus vei minusta kaikki mehut. 


WILMA-VIESTI

Hei!

Haluaisitko osallistua KU/YR12-kurssiin? Yrittäjyyden ja kuvataiteen KU/YR12 -kurssi on tärkeä hyväntekeväisyyden kurssi, joka järjestetään kerran vuodessa. Tänä vuonna hyväntekeväisyyskohteenamme on Kivessyöpä-liitto. Kurssilla tehdään trailereita ja lyhytelokuvia kivessyöpää sairastavista, ja sairauden kanssa taistelusta. Tarkoituksena on kasvattaa nuorten ja aikuisten tietämystä kivessyövästä. Valmiita töitä voidaan käyttää KivesKilpi2014-kampanjassa. Parhaille töille jaossa myös palkintoja ja stipendejä! Ilmoittaudu kurssille opolassa!
Tervetuloa mukaan toimimaan tärkeän asian puolesta!


TWEET

Jari Suomalainen - @energinenpoika91
OMG! Tein just läpällä raskaustestin, positiivista näytti? Mitä ihmettä?????? #23andpregnant
#luonnonoikku #shemale 


POSITIIVINEN
Aurinko paistaa ja linnut laulavat tänä aurinkoisena kesäpäivänä. Tyttöystäväni jätti minut, mutta hyvä, päästiinpä siitäkin nartusta eroon. Oltiin kaverin kanssa bissellä juhlistamassa tätä vapautumista - kuin pallo jalastani olisi vihdoin otettu pois. Muija oli jättänyt meille jonkun raskaustestinsä, ja nyt kun erottiin, niin ihan hyvä ettei sitä penskaa tullutkaan. Kaverini ehdotti, että voisin vitsinä tehdä tämän raskaustestin. No muutaman bissen jälkeen se tuntuikin hyvältä idealta. Parin minuutin jälkeen testi näytti positiivista?! Ihmettelin asiaa kovasti, ja lähdin lääkäriin, auringon vieläkin paistaessa. Paljastui muutamien kokeiden jälkeen, että minulla on kivessyöpä. Onneksi niin alussa, että se olisi helppohoitoinen, ja parantumisprosentti 90%.


NYKYRUNO

Sinkkumies vain
iloinen ain
Raskaustestin löysin
sen vitsinä tein
mitä ihmettä
voinko olla pieniin päin
plussaa näytti testi
mutta mieleni synkkeni


NEGATIIVINEN

Tuntuu tyhjältä. Kolmen vuoden parisuhteeni päättyi yhtäkkisesti avovaimoni löytäessä toisen miehen ja heidän muuttaessaan Espanjaan. 
Kuukauden päivät makasin kotonani yksin, kunnes ystäväni vihdoin sai minut tekemään jotain yhdessä. Kävimme kaljalla, ja yritin pitää hauskaa hänen kanssaan, vaikka mieli oli vieläkin maassa. Tyttöystäväni oli jättänyt raskaustestin yhteiseen kotiimme, ja “hyvänä vitsinä” päätin sen tehdä. Se näytti positiivista ja järkytyin. Soitin terveyskeskukseen huolissani, mitä tämä voi tarkoittaa? Lääkäri pyysi käymään vastaanotollaan. Sain selville, että kyseessä oli erittäin pitkälle levinnyt kivessyöpä, jonka parantumisprosentti oli pieni. Suoraan osastolle ja kemoterapiaan, toinen kiveksistäni joudutaan ehkä leikkaamaan. Jonkun ajan päästä myös iltalehti soitti, ja pyysi osallistumaan dokumenttisarjaan, joka auttaisi levittämään tietoa kivessyövästä, ja haluaisi kertoa kummallisen, mutta traagisen tapahtumani. Ensimmäinen osa hoidoistani on suoritettu, ja ennuste on parempi, mutta ei vieläkään kirkas.

Liikunnan ilmiöitä

Liikuntakursseilla LT1, LT2 ja LT5+LP4 energia tuli näkyväksi erityyppiseen liikkumiseen käytettävän energialähteiden pohtimisena, kovassa rasituksessa energian hupenemisen tuntemuksina ja lisäenergian tarpeena pitkillä tunneilla. Havaittavissa oli myös energisyyden lisääntyminen etenkin urheilijoiden kurssilla LT5+LP4: opiskelijat tekivät jaksosta omat harjoituspäiväkirjat, joihin merkittiin omat tavoitteet, kaikki liikunta ja arvioitiin tavoitteen saavuttamista kurssin lopussa.

Sukupuolisuus oli luontevana osana kaikkia liikuntakursseja yhteisissä toiminnoissa, mm. peleissä. Oppituntien sisältöjä eriytettiin kiinnostuksen eikä sukupuolen mukaan.

Energiset pesäpallon pelaajat Meilahden kentällä lukioiden pesäpalloturnauksessa.

Kastraatteja, murskattuja musiikillisia haaveita ja sukellus säveltämisen maailmaan - Mu2

Kevään viimeisen Mu2 ryhmän ilmiönä käsittelimme sukupuolisuutta. Kurssilla pohdimme, miten erilaiset käsitykset naisena tai miehenä olemisesta, seksuaalisuudesta ja sukupuolirooleista ilmenivät länsimaisen musiikin eri tyylikausina sekä miten nämä käsitykset vaikuttivat musiikin tekemiseen ja esittämiseen.

Opiskelijat saivat pareittain syventymiskohteekseen yhden länsimaisen musiikin tyylikausista ja tekivät aiheesta joko PowerPoint- esityksen tai seinäkollaasin. Yhtenä tehtävän ulottuvuutena oli tutkia sukupuolen roolia musiikissa kunakin aikakautena.

Seuraavassa lyhyt kuvaus teemoista, joita opiskelijat nostivat esitelmissään sukupuolisuuteen liittyen:

Keskiajalta nousivat esiin kirkon johtava asema musiikkikasvattajana ja miesten rooli musiikin tekijänä. Opiskelijat pohtivat myös kansanmusiikkiperinnettä, jossa naisella saattoi olla suurempi rooli, samoin puhututtivat noituus, loitsut ja kansanparannus.

Lisäksi kokeilimme myös säveltää keskiaikaista musiikkia iPadeilla, GarageBandilla. Sävellysprojektin lähtökohdaksi otettiin doorinen asteikko. Eräs opiskelija totesi säveltämisen olevan vaikeaa, kun oli otettava huomioon niin paljon sääntöjä! (No, onneksi päästyämme nykymusiikin pariin opiskelijat pääsivät kokeilemaan säveltämistä myös hyvinkin rajoittamattomasti.)

Barokin aikakauden esitelmässä esiin nousi mm. kastraattilaulajien tähtiasema ja sitä ihmeteltiin ryhmässä. Katsoimme katkelman elokuvasta "Farinelli".  Klassismin esitelmässä esiteltiin aikakauden perusteluja miesten johtavaan asemaan säveltäjinä: perustelijoiden mukaan naisen aivot eivät kykene käsittämään korkeampaa strukturointia eivätkä naiset siten kykene säveltämään. Katsoimme katkelmat elokuvista "Mozart´s Sister" ja "Amadeus". 

Romantiikan esitelmässä perehdyttiin Beethovenin ja Berliozin lisäksi yhteen aikansa ensimmäisistä tunnustetuista naissäveltäjistä, veljensä Felixin varjoon jääneeseen Fanny Mendehlssoniin ja kuunneltiin hänen musiikkiaan. Tässä vaiheessa hyvään kotikasvatukseen kuuluivat kyllä soitto- tai laulutunnit, mutta naisen ei ollut soveliasta haaveilla ammatista musiikin parissa.

1900-luvun musiikissa ja nykymusiikki esiin nousivat tietenkin modernit suuntaukset ja musiikilliset kokeilut. Parityössä tuotiin esiin Arnold Schönberg ja kokeilimme ryhmän kanssa itsekin tehdä dodekafonista musiikkia eli arvoimme 12-sävelrivin, jota sitten muuntelimme. Kaija Saariahon nimi nousi vahvasti esille palkittuna suomalaisena nykysäveltäjänä, mutta esitelmässä kummasteltiin myös vastikään julkisuuteen tullutta Jorma Panulan lausumaa naisista kapellimestareina: "Miksi? Kun miehiäkin on?"

Lisäksi teimme pienimuotoisen sävellyskokeilun iPadeilla. Tarkoituksena oli nykysäveltäjien tapaan sointiväriä ja unohtaa "karsinat" eli populaarimusiikista vahvasti omaksuttu tempoajattelu, 8-tahtinen muoto ja toisto. Harjoituksen taustaksi perehdyimme ensin ekspressionistisen sävellystyylin keinoihin sekä

• klustereihin eli tiheästi soiviin sävelkenttiin (mm. György Ligeti, Kaija Saariaho) ja niistä erottuviin korkeisiin tai mataliin ääniin
• graafiseen notaatioon eli miten vaikkapa tyttäreni abstraktin piirroksen, sen muodot ja värit voisi siirtää kuultavaan muotoon
• muihin tehosteisiin, esim. sireenien äänet, (mm. Edgar Varése)

Jokainen opiskelija sai tehtäväkseen valita itseään inspiroivan lähtökohdan, joka saattoi siis olla jokin näkyvä muoto, väri, olemassa oleva ilmiö tai tunne. (Olimme kuunnelleet Kaija Saariahon haastattelua, jossa hän kertoi sävellyksensä Laterna Magican lähtökohtana olleen valon ja sen ilmenemismuodot.) Opiskelijoiden sävellysten innoituksena toimivat mm. Väsymys, Ukkosmyrsky, luokan seinällä oleva tyttäreni tekemä piirustus, ekspressionismi jne.

Seuraavissa linkeissä on opiskelijoiden näkemyksiä nykymusiikista. Erotatko sinä, onko kyseessä tytön vai pojan tulkinta? Ja onko sillä vielä tänä päivänäkin merkitystä?

1. RT

2. OR 

3. MM

HI6 selvitti, minkälainen on naisen asema eri maissa

HI6-  eli Kulttuurien kohtaaminen -kurssilla perehdyttiin naisen asemaan eri puolilla maailmaa, erilaisissa kulttuureissa. Työn tulokset videoitiin.  Seuraavassa videossa Orla ja Sofie keskustelevat naisen asemasta Intiassa:

Tämän linkin takaa löytyy asiantuntijoiden eli Aleksin, Hanneksen ja Emmin keskustelua naisen asemasta Afganistanissa: https://www.youtube.com/watch?v=tncxirTIXbg

Tämän linkin videossa Kasper, Kristofer ja Antti selvittävät, minkälaista on olla nainen Saudi-Arabiassa. https://www.youtube.com/watch?v=It_TDczi8dg

BB2

Studerandena på kurserna BB2.5 och BB2.6. lärde sig ord om kläder genom att studera H&M-katalogen. De valde några kläder och beskrev dem med hjälp av olika adjektiv.

S23.1-ryhmän ilmiöterveiset

Kesäloma häämöttää jo nurkan takana, joten lienee aika päivittää tänne Tylyn ilmiöihin myös S23.1-ryhmän terveiset. S23-kurssin nimi on Kielellä vaikutetaan, ja kurssin opetussuunnitelma rakentuu vaikuttamisen ympärille. Kurssilla pohditaan vaikuttamista esimerkiksi lehdissä, kaunokirjallisuudessa, mainoksissa ja internetissä.

Työskentelytavat ja ilmiöt kurssilla

Kurssimme ilmiöiksi valikoituvat sukupuolisuus ja elokuva. Ilmiöitä käsittelimme vaikuttamisen näkökulmasta. Kurssillamme ei ollut yhtä isoa koetta, vaan tuntiprojekteille annettiin aiempaa enemmän painoarvoa. Lisäksi teimme paljon vaikuttamiseen liittyviä vanhoja yo- ja preliminääritehtäviä ja yritimme tutustua yo-kokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin ja niiden arviointiin aina yksittäisten tehtävien teon yhteydessä.

Mainosanalalyysitehtäviä ja elokuvaa

Elokuva näkyi kurssimme ilmiönä selkeimmin siinä, että pääsimme mukaan molempiin koulumme järjestämiin elokuvatapahtumiin: American Vagabond -näytökseen ja Orion-elokuvateatteritapahtumaan. Jälkikäteen pohdimme elokuvia ja niiden vaikuttavuutta yhdessä. Molemmissa elokuvissa oli näkyvissä myös toinen ilmiömme sukupuolisuus.

Sukupuolisuuteen palasimme kurssilla tarkemmin, kun käsittelimme erilaisia mainoksia ja suomalaisia aikakauslehtiä. Sekä mainosten että lehtien kohdalla sukupuolisuutta oli mielenkiintoista analysoida. Tunneilla esimerkiksi huomattiin, että naistenlehdissä esiintyy hyvin vähän miehiä ja nämä harvatkin esitetään lehdissä naisnäkökulman kautta. Lehtimainosten kohdalla keskeinen havainto taas oli, että nuoren naisen kuvalla voi mainostaa melkein mitä vain.

Kurssin tunneilla koetimme tehdä mahdollisimman paljon töitä erilaisissa ryhmissä. Kielioppitehtäviä teimme varsin paljon kirjasta, mutta muuten koetimme tehdä esimerkiksi pieniä tutkimustöitä. Viimeisellä tavallisella oppitunnilla kurssillamme vieraili Reeta Heino Nuorten Akatemiasta. Reeta piti meille draamatyöpajan, jossa matkustimme Etelä-Amerikkaan ja näyttelimme paikallisia ihmisiä. Mietimme myös, miten voisimme vaikuttaa ihmisten työoloihin toisella puolen maapalloa.

  

Nuorten Akatemian Maailman kuvat -draamatyöpaja

Lopuksi

Kurssimme on nyt melkein lopussa, jäljellä on enää palautustunti. Palautustunnilla pohdimme ilmiöpohjaisen projektiopetuksen eroja normaaliopetuksen kanssa ja annamme palautetta puolin ja toisin. Jakso on ollut jännittävä, joten puhuttavaa varmasti riittää.

Teksti ja kuvat: ISA
Ensimmäisessä kollaasissa näkyvä mainosanalyysityö: Maria Adoul, Shkal Hossain Mohammad ja Namra Waheed

Teemana talous ja sukupuoli: sukupuolten välinen palkkaero Suomessa

Ajattelin tutustua dataan, jossa vertailtiin maailman eri valtioiden miesten ja naisten välisiä palkkaeroja. Datana käytin EU:n viraston tekemää tutkimusta, joka tehtiin helmikuussa 2014. Toinen data tuli Time lehden sivuilta ja sekin oli tämän vuoden maaliskuussa.          

Ajattelin, että Suomi olisi todella hyvä tässä vertailussa muita maita vastaan. Suomi olikin todella huono vertailussa. Suomi oli maailman top 20 huonoimmassa sijalla 11. Euroopan maista vain Saksa ja Viro olivat huonompia. Huonoon tulokseen voi olla syynä se, että dataa ei ole kovinkaan paljoa muualta kuin Euroopasta ja isoista teollisuusmaista. Löysin myös HS artikkelin, joka kyseenalaisti tutkimuksen todenmukaisuuden.  Siinä on tilastokeskuksen dataa ja artikkelissa kerrotaan tutkimuksen puutteista.

EU:n datassa Suomen sukupuoltenvälinen palkkaero oli 19%. Siinä verrattiin kaikkia palkansaajia keskenään. Jos taas verrattaisiin samasta työstä miestä ja naista luku olisi 6%. Joten tieto mitä nämä kaksi muuta tekijää: Times ja EU:n virasto välittävät on harhaan johtavaa.

Tämä tutkimus on osoittanut, että tilastoja ei kannata aina uskoa suoraan ja miehet ovat keskimäärin parempi palkkaisilla aloilla. Siihen kysymykseen, että miksi miehet ovat parempi palkkaisilla aloilla, en osaa vastata.

 

Kirjoittanut Pietari Lehtonen

Teemana talous ja sukupuoli: naisten ja miesten asema Suomen liikevaihdoltaan suurimmissa yrityksissä

Kävin läpi muutamia Suomen suurimpia yrityksiä ja niiden johtoa. Päädyin tulokseen, että miehiä on selvästi enemmän suurien yritysten johtotehtävissä. Naisten ja miesten asemia alemmissa viroissa oli vaikeaa löytää, joten jätin sen esseen ulkopuolelle.

 

Eli, Suomen suurimpia yrityksiä on; Neste oil, (Nokia), SOK eli Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Stora Enso, UPM kymmene, Kesko ja KONE. Liikevaihdoltaan massiiviset yritykset näkyvät jokapäiväisessä elämässämme ja jokainen näistä yrityksistä on miltei täysin miesjohtoisia.

 

Ääripäinä on Kesko, jonka  hallituksessa ei istu yhtään naista, ja KONE jossa istuu jopa neljä naista kymmenestä hallituksessa. Useimmissa yrityksissä naisia oli hallituksessa yksi tai kaksi.

 

Kävin läpi myös maailman suurimpia yrityksiä. Kolme suurinta on ExxonMobil (suomalaisittain tunnettu essona), Apple ja Gazprom. Näistä kaksi ensimmäistä on Amerikkalaisia ja Gazprom Venäläinen. Heidän hallituksistaan en löytänyt ensimmäistäkään naista.

 

Eli väite, että miehiä on enemmän suurien yritysten johdossa on tosi. Mistä tämä johtuu en tiedä, ja sitä voi vain arvailla.

 

Kirjoittanut Mika Stirkkinen

Teemana talous ja sukupuoli: mitkä alat ovat naisvaltaisia?

Perinteisesti naisvaltaisina aloina on pidetty sosiaali- ja terveydenhuolto, kauneudenhoito ja kaupan alaa. Etsiessäni tietoa naisvaltaisista aloista törmäsin jatkuvasti samoihin oletuksiin. Vastaani tuli toistuvasti samat ammatit kuten kätilöt, hammashoitajat, terveydenhoitajat ja kauneudenhoitajat. Miesvaltaisimpina ammatteina on taas perinteisesti pidetty esimerkiksi nuohoojia, sähköasentajia, putkiasentajia ja junankuljettajia.

Etsin oletuksia vastaan virallista tietoa naisvaltaisista aloista. Tilastokeskuksen mukaan ammattiryhmät ovat todella jakautuneet voimakkaasti sukupuolen mukaan miesten ja naisten töihin. Joka kolmas työskenteli vuonna 2008 ammattiryhmissä, joissa 90 % tai enemmän oli samaa sukupuolta.

Suurimpia naisvaltaisia aloja olivat todellakin erilaiset hoitoalan ammatit, kuten lähihoitajat, sairaanhoitajat, sihteerit sekä lastenhoitajat. Naisista 29 % työskenteli ammattiryhmässä, jossa naisia oli vähintään yli 90 prosenttia. Naisista vain alle 2 % oli uskaltautunut tyypillisiin miesten ammatteihin, kuten ajoneuvojen kuljettajat, rakennustyöntekijät ja koneasentajat ja konekorjaajat.

Muita naisvaltaisia ammattiryhmiä olivat myyjät, siivoojat ja tarjoilijat sekä peruskoulun ja lukion opettajat. Näissä ammateissa naisia oli selvästi suurin osa, noin 60 - 90 %.

Aloja joilla miehiä ja naisia oli lähes saman verran, olivat myyntineuvottelijat ja edustajat, myymälänhoitajat ja kauppiaat, valtion hallinnon erityisasiantuntijat ja ammatillisten oppilaitosten lehtorit. Ammattiryhmiä joissa oli miehiä ja naisia täysin saman verran, olivat esimerkiksi erikoislääkärit, toimittajat sekä talous- ja hallintojohtajat.

Oletukseni osoittautui siis oikeaksi, sosiaali- ja terveydenhoito ja muut hyvinvointiin liittyvät alat todella olivat suurimpia naisvaltaisia aloja. Kuitenkin nykyään jakautuminen sukupuolen mukaisiin töihin on pienempää kuin vanhemmilla sukupolvilla. Miesten on esimerkiksi nykyisen taloustilanteen takia pakko hakea useammin töitä naisvaltaisilta palvelusaloilta.

Kirjoittanut Mai Myllyneva

Teemana talous ja sukupuoli: työvuodet ennen eläkeikää

Naisten työuran lyhyyteen on vaikuttanut ja vaikuttaa nykyäänkin lapsien teko. Varsinkin nuorena lapsen hankkimisen aloittaneet naiset keskeyttävät usein opintonsa ja jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Silti naisilla on keskimäärin enemmän työvuosia kuin miehillä. Naiset ovat keskimäärin töissä 33 vuotta , kun taas miehet 32 vuotta. (Tilastokeskus, 2010) Toisaalta naisilla on pidempi elinajanodote(83,4v) kuin miehillä (77,5v).

Vaikka suomalaiset elävät  nykyään pidempään, ei työvuosien määrä  kasva samassa tahdissa. Työuraan saattaa vaikuttaa myös talouden suhdannevaihtelut, eli siis millaisessa suhdannevaihtelussa ihminen saa opintonsa valmiiksi.

1990-luvulla alkanut  lama lyhensi sekä naisten että miesten keskimääräistä työuraa vuosilla. Ennen 1990-luvulla alkanutta lamaa sekä naiset että miehet aloittelivat työuraansa jo noin 19-vuotiaina, mutta laman vuoksi aloittamisikä nousi jopa 6-7 vuodella. Naisten työurat ovat kuitenkin pidentyneet enemmän kuin miesten.

Naisten työllisyys on miesten työllisyyttä parempi noin 45 ikävuoden jälkeen, vaikka perhevapaat vähenevät. Tärkein syy on todennäköisesti se, että naisvaltaiset palvelualat ovat talouden suhdannevaihteluilta paremmassa turvassa kuin esim. vientiteollisuudessa ja rakentamisessa työskentelevät miehet. Työpaikka julkisella sektorilla(sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus) on paras suoja työttömyydeltä.  Toimialoittaiset erot  naisten ja miesten välillä ovat samat kaikissa ikäryhmissä. Miesten työt saattavat olla raskaampia ja siten kuluttavampia kuin naisten, koska ainakin työkyvyttömyyseläkeläisten osuus on miesten joukossa suurempi kuin naisten joukossa.

 

Niin miehet kuin naiset viettävät 30 vuotta elämästään työmarkkinoilla ja n. 50 vuotta muussa toiminnassa, opiskellen tai eläkepäivistä nauttien. Miesten työurat ovat vuosien 1970 ja 2010 välisenä aikana lyhentyneet viidellä vuodella, naisten puolestaan pidentyneet seitsemällä.

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneille miehille kertyy jopa 50 % enemmän työvuosia kuin perusasteen koulutuksen saaneille miehille. Naisilla tämä  ero on jopa 67 prosenttia, sillä perhevapaiden vuoksi heikommin koulutetut naiset tulevat vasta myöhään työmarkkinoille. Perusasteen tutkinnon suorittaneet miehet  pääsevät noin 24-vuotiaina työmarkkinoille, mutta naiset vasta n. 35-vuotiaina.

Perusasteen varaan jääminen saattaakin leikata jopa kolmanneksen työurasta. Miesten työurat olivat vuonna 1970 noin 5 vuotta nykyistä pidempiä, kun taas naisilla 7 vuotta nykytasoa lyhyempiä, koska kolmannes työikäisistä naisista oli vielä kotitöissä. Ihmisen täyttäessä 60 vuotta työssäkäynti vähenee jyrkästi, sillä vain 49 % 61-vuotiaista ja 43% 62-vuotiaista on enää töissä. 63 vuoden ikäisistä töissä on enää 28 prosenttia.

 

Lähteet: http://www.stat.fi/ajk/poimintoja/2012-09-12_tietotrendit6.html
http://www.tilastokeskus.fi/org/historia/elinajanodote.html
http://www.stat.fi/til/tyti/2012/14/tyti_2012_14_2013-11-05_kat_002_fi.html
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-12_001.html?s=0#3
luettu 19.5.2014

Kirjoittaneet Ronja Ruuska ja Kia Salmela

Teeman talous ja sukupuoli: miten koulutustaso vaikuttaa palkkaan?

 

Henkilön koulutustaso nykyisessä yhteiskunnassamme vaikuttaa hyvin vahvasti, paljonko saat palkkaa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy ( kuva on Yhdysvalloista). Vielä 1900- luvun puolivälissä oli mahdollista kohota alempi arvoisesta työstä saman alan johtoportaaseen ilman juuri minkäänlaista koulutusta. Esimerkiksi olit lautapoikana työmaalla, mutta pystyt kohoamaan johtoportaaseen kyseisestä hommasta ilman koulutusta. Nykyään korkeasti koulutetut henkilöt tulevat suoraan koulun penkiltä firman ylempi arvoisiin tehtäviin, tekemättä alempiarvoisia työtehtäviä.

 

 

Koulutus on ihmisen lähes tärkein hyväpalkkaisen työn takaaja. Joissakin maissa koulutus maksaa, ja siitä johtuen köyhemmällä väestöllä ei ole aina varaa laittaa lastansa kouluun. Rikkailla on taas varaa maksaa kalliita lukukausimaksuja ja heidän lapsensa nauttivat hyvälaatuisesta opetuksesta. Täten rikkaiden lapsilla on paremmat ja hyvinkin paljon todennäköisimmät mahdollisuudet päästä hyväpalkkaiseen työhön. Jos otetaan koulutuksen vaikutus palkkaeroihin Suomessa vertailuun, on Suomi tasavertaisempi ja kaikilla on mahdollisuus hyvään koulutukseen, joka kustannetaan veronmaksajien rahoilla.

 

Koulutuksen pituudella on myös yleisesti positiivinen vaikutus ns. “vaikeammille aloille” pyrittäessä ja samalla on suurempi mahdollisuus tienata enemmän ja neuvotella palkan suuruudesta työnantajan kanssa. Näin ei tietenkään ole kaikissa tapauksissa, joissa työ on ns. “kutsumustyö”, esimerkiksi opettaja. Toisaalta, jos työntekijä joka on saavuttanut erittäin korkean koulutustason tietyllä alalla, mutta ei suostu työskentelemään pienempipalkkaisessa ja “alempitasoisessa” työssä, voi työttömyys olla uhka hänelle.

 

Mitä pidempi ja tasokkaampi koulutus, sitä suuremmalla mahdollisuudella on tienata kahisevaa oikein kunnolla.

Kirjoittaneet Vikke Laine ja Janne Juurio

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulttuuri ja sukupuolisuus

Äidinkielen ja kirjallisuuden kolmannella kurssilla ilmiönä oli sukupuolisuus erityisesti aikuistumisen näkökulmasta. Kurssilla osallistuttiin Annantalon kulttuurikurssiin Kohta 18, jonka tarjoamana kolmoskurssilaiset pääsivät tarkastelemaan ilmiöitä eri taiteenlajien ja näkökulmien valossa. Kurssin alussa ohjaaja, kuvataiteilija Teemu Mäki kävi kertomassa ohjaajan, käsikirjoittajan ja kuvataiteilijan työn eroista sekä teemasta rakkaus taiteessa ja filosofiassa.

Miehisen aikuistumisen näkökulman sukupuolisuuteen kurssilaisille antoi Maarit Lallin ohjaama Kohta 18 -elokuva ja näyttelijätapaaminen. Elokuvan amatöörinäyttelijät Henrik Mäki-Tanila ja Anton Thompson Coon kertoivat elokuvan synnystä ja tekemisestä ennen elokuvan katsomista Kino Engelissä. Ohjaajan näkökulmaan ryhmäläiset pääsivät tutustumaan jokaiselle omaksi annetusta Image -lehdestä, jossa oli laaja haastattelu ohjaajasta. Elokuva sai ryhmäläiset pohtimaan perhesuhteita ja lukioikäisten helsinkiläisten poikien aikuistumista.

Naisnäkökulmaa ilmiöön saatiin Uuden tanssin keskuksen Zodiakin Vuosirenkaat -tanssiesityksestä, jossa ilmiötä tarkasteltiin viitenä eri vuosikymmenenä syntyneen naisen elämän kautta. Nykytanssin ilmaisukeinoihin ryhmä pääsi tutustumaan työpajassa, jota pitivät Vuosirenkaan koreografi Virva Talonen ja tanssija Heidi Masalin. Nykytanssi oli monelle opiskelijalle uusi tuttavuus, mutta silti sen kautta päästiin hyvin pohtimaan kehollisen muistin ja muistojen teemaa.

Helsingin Kaupunginteatterin Kattona tähtitaivas -esitys miellytti ryhmäläisiä sen realistisuuden ja kaikkia koskettavien aikuistumisen ongelmien takia: Kuka on paras kaveri?  Miltä pitää näyttää?  Miten käyttäytyä?Miten saada ihastuksen huomio? Esityksessä oli myös koskettavana teemana äidin sairastuminen ja kuoleminen. Miten aikuistuva nuori voi selvitä tästä kaikesta? Esitystä purettiin teatteri-ilmaisuohjaajan Katja Kaulasen työpajassa.

Kurssin lopuksi vierailtiin Bonnierilla, jossa kustannuspäällikkö Saara Tiuraniemi kertoi kustantamotyöstä. Tämän lisäksi kirjailijat Salla Simukka (mm. Lumikki -trilogia), Elina Rouhiainen (Susiraja -sarja) ja Annukka Salama (Faunoidit -sarja) kertoivat kirjailijaksi tulemisesta, kirjoittamisprosessista ja kirjojensa teemoista. Jokainen ryhmäläinen sai valita itsellensä omaksi jonkin kirjailijan kirjan sekä pyytää kirjaan nimikirjoituksen.

Vierailuiden lisäksi luettu kirjallisuus, lyriikka, novellit ja draama, sekä kokonaisteoksena romaani ja kuunneltujen musiikkien sanoitukset ja kirjoitusharjoitukset liittyivät kasvamiseen, rakastumiseen ja identiteettin kehittymiseen.

Kustannuspäällikkö Saara Tiuraniemi ja kirjailija Salla Simukka esittelevät Lumikki-trilogiasta tehtyä kirjatraileria. Salla Simukka kertoi kirjailijan työstä ja kirjojen synnystä. Esittelyhetkellä Lumikki-trilogian oikeudet oli myyty 43 maahan, ja kirjailija oli saanut edellisestä kirjastaan Topelius -palkinnon. 

EA3 - Gender in education

EA3 has two themes in the National curriculum; education and work.
In the fifth period EA3.8 worked in co-operative groups of four to furhter study how education has, and still does, differ according to your gender.

Students worked in groups of four, each having their own topic. Instructions and some material was given on line on the homepage of our course.

https://sites.google.com/site/ea3kup/girls-and-boys-in-schools

During the first lesson students co-operated with people who had the same topic. During the second lesson they went back to their original groups to share information. While each member shared their findings, the others made notes and asked for additional questions to be able to fill in a form given to them.
Once everyone had done their part, students evaluated their own work and the input and effort of their group members.
Finally, the teacher read the evaluation and learning forms and gave feedback on their performance.

Overall the students worked very well on both days. Their self - and peer-evaluation also differed very little from the teacher's. Some of the material was found difficult, as it was authentic and sometimes rather scientific, but all the students were able to find and share a lot of information.

Runoja ja novelleja Tove Janssonin tauluista

Tove Janssonin uraa käsittelevä juhlavuoden näyttely Tee työtä ja rakasta Ateneumissa on mitä sopivin vierailukohde monessa eri oppiaineessa. Vierailuja näyttelyyn on tehty ainakin kuvaamataidon, ruotsin ja äidinkielen tunneilla. Osa opiskelijoista on päässyt kiertämään näyttelyn useampaan kertaan eri aineiden tunneilla. Siinäpä ilmiöpohjaisuutta kerrakseen.

Äidinkielen kolmoskurssin nimi on kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ja kurssilla käsitellään runoa, novellia ja draamaa. Näitä tekstilajeja luetaan, analysoidaan, kirjoitetaan ja sovelletaan. Janssonin uraa ja töitä käsittelevä näyttely sopi mainiosti kurssin sisältöihin. Janssonin tuotanto sopii myös hyvin yhteen viidennen jakson ilmiöömme, sukupuolisuuteen.

Kierrellessään näyttelyä opiskelijat tekivät samalla näyttelyn tauluihin liittyviä tehtäviä.  Tehtävänä oli muun muassa etsiä tauluja, joista löytyy surua, tai tauluja, jotka tekevät iloiseksi. Tove Janssonin omakuvia tutkimalla piti pohtia, millainen kuva taiteilijasta välittyy niiden pohjalta.

Näyttelykäyntiä seuraavalla tunnilla opiskelijat keskustelivat näyttelyssä tekemiensä tehtävien perusteella Tove Janssonista ja hänen urastaan. Keskustelutehtävän lisäksi tunnilla luettiin ääneen opiskelijoiden näyttelyssä kirjoittamia runoja tehtävänannosta “Valitse näyttelystä taulu, joka on mielestäsi runon arvoinen. Kirjoita siitä runo.” Tässä muutama tunnelmapala:

Fenkolit on kasveja

tomaatit on kasveja

sipulit on kasveja

Kaikki mitä kuvassa on,

on kasveja.

(Fenkoleita, 1975)

Tungos on valtaisa, ei omaa väylää aikaan saa.

ihmiset kilpaa huutavat, lapset rattaissa kiljuvat.

Ei tällä menolla kukaan pelastu, on kaikki

pelosta sokaistu.

(Hälytyksen alkaessa 1940)

Merellä öisellä aallokko pauhaa

ja meri vaahtoaa,

se on Suomenlahti.

(Aallokko, 1962)

Tyrskyävät meret

rappeutuvat maat.

Tämän kaiken luonto aikaan saa.

(Rappeutuminen)

Olipa kerran graafikko

se piirs, piirs ja piirs

yhä uudestaan

piirs piirs ja piirs

valmiiks se sai piirrettyä stadin.

(Graafikko, 1975)

Yksi tehtävistä oli tutustua Tove Janssonin teokseen Perhe (1942) ja kirjoittaa muun muassa kuvan henkilöiden kuvitteellisia ajatuksia. Tunnilla ajatukset koottiin ajatuskupliin taulun kopion ympärille kaikkien nähtäväksi Jatkotehtävänä oli kirjoittaa minuuttinovelli István Örkényn hengessä. Novellin pituus oli siis rajattu kestämään minuutin. Ensimmäiseen kappaleeseen tuli sisällyttää oma ajatuskupla ja viimeiseen kappaleeseen jonkun toisen ajatus. Hienoja tunnelmapaloja ja surullisiakin kohtaloita taulun henkilöistä kävi ilmi.