Tiedetutorit koulutuskeskiviikossa Siltamäessä (2016)

Apulaisrehtorimme Saila Linkopuu ja tiedetutoropiskelija Akseli Anttila kertovat tiedetutortoiminnasta, teknologian käytöstä ja ilmiöpohjaisuudesta Etu-Töölön lukiossa. Koko puhe on katsottavissa tästä linkistä. (kuva Anne Maria Mäkelä)

Tiedetutorit Akseli Anttila ja Iiro Juntunen demonstroivat tilaisuudessa teknologian käyttöä fysiikan mittauksissa.(kuvat Anne Maria Mäkelä)

Opiskelijoiden ja opettajien OPS-teemapäivä

Opiskelijoiden ja opettajien OPS-teemapäivä

 

Etu-Töölön lukiossa vietettiin 16.12.2015 koko lukion yhteistä teemapäivää, jonka tavoitteena oli tutustuttaa koko koulu uuteen syksyllä 2016 voimaan tulevaan opetussuunnitelmaan eli OPSiin ja osallistaa opiskelijoita ideoimaan uuden OPSin kursseille uudenlaisia toteutus- ja työskentelytapoja. Tavoitteena oli myös löytää uusia, opiskelijoiden kannalta kiinnostavia ilmiöitä ja luoda uusista kursseista enemmän yrittäjyyttä ja opiskelijoiden omia kiinnostuksen kohteita painottavia kokonaisuuksia, joissa korostuisi erityisesti oppimisen ilo.

 

Koska aihe oli tärkeä, päätimme pyhittää teemalle kokonaisen koulupäivän. Aamupäivällä oli sekä opettajien tekemät oppiainemessut uuden OPSin hengessä että yhteinen salitilaisuus.

Bruce Oreck

Salitilaisuuden juontajana ja sparraajana oli yhteisöpedagogi Antti Leppilampi. 

Nimekkäin puhujista oli kaikki esityksellään vanginnut Yhdysvaltojen entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, joka piti mukaansatempaavaan esityksen siitä, kuinka epäonnistumisen pelko halvaannuttaa usein meitä, vaikka meillä on mahtava potentiaali ja vahvuuksia enemmän kuin usein uskommekaan. Etenkin Oreckin esitys keskustelutti opiskelijoita päivän mittaan myöhemminkin. 

Antti Leppilampi

Timo Aalto

Oman yrittäjätarinansa kävi kertomassa Elämystaikurit aikoinaan perustanut Timo Aalto, joka toimii nykyään Tapauksen Managing Directorina. Myös hänen esimerkkinsä voi kannustaa monia seuraamaan omia unelmiaan ja tekemään niistä totta.

Oppiainemessuilla opiskelijat tutustuivat uuteen opetussuunnitelmaan, osallistuivat erilaisiin kilpailuihin ja ehdottivat mobiilikyselyssä tulevia ilmiöitä. Opiskelijat kiittelivät messuja myös siitä, että niiden aikana oli helppo lähestyä opettajia ja jutella vapaamuotoisemminkin. Myös monet opettajien vetämät kilpailut, esittelyt ja herkut koettiin hauskoiksi päivän piristyksiksi. Palautteissa nousikin selkeä toive, että vastaavia teemapäiviä järjestettäisiin useamminkin.

Ruokailun, joka toteutettiin niin sanotusti työpaikan lounaspalaverin hengessä, jälkeen opiskelijat pääsivät opettajien kanssa ideoimaan tarkemmin oppiaineiden opetussuunnitelmia. Kysymykset keskittyivät erityisesti siihen, miten kutakin kurssia voitaisiin opiskella uusin, ehkä ennen kokemattominkin tavoin ja miten kursseille saatasiin lisää oppimisen iloa. Kaikkien opiskelijoiden ideat kerättiin sähköisesti talteen jatkoideointia ja toteutusta varten.

Mitä päivästä sitten jäi käteen? Saimme opiskelijoilta paljon hyvää palautetta oppilaiden ja opettajien uudenlaisesta lähentymisestä. Päivä koettiin kiinnostavaksi ja tarpeelliseksi. Saimme paljon (161!) uutta ehdotusta ilmiöiksi ja joukossa on todellisia helmiä, jotka varmasti voivat toimia erinomaisena pohjana uusia ilmiöitä suunniteltaessa. Myös jo olemassa olevia ilmiöitä esitettiin joko jo toteutetussa tai hieman uudenlaisessa muodossa. 

Kokonaisuutena päivää pidettiin onnistuneena tapana osallistaa myös opiskelijat OPS-työhön ja kuulla heitä aidosti. Varsinkin tärkeää oli, että päivä järjestettiin, kun yleistä osaa vasta kirjoitettiin ja ainekohtaisten osuuksien kirjoittaminen aloitetaan vasta nyt alkuvuodesta. Näin opiskelijoiden ideat pääsevät aidosti osaksi opetussuunnitelmaprosessia.

Ohjelma suunniteltiin yhteistyössä Yrittävä Suomi ry:n kanssa, joka on toteuttanut vastaavia teemapäiviä peruskoulussa kaksipäiväisenä jo aiemmin. Teemapäivä olikin samalla myös lukiopilotti, jonka on tarkoitus levitä myös muihin Suomen lukioihin. Lukiopilottia suunnittelivat Jenni Korte Etu-Töölön lukiosta, Mikko Aalto konsulttiyhtiö Milestonesta ja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TAT:sta.

Kuvat Etu-Töölön lukion Facebook-sivulta: https://www.facebook.com/etutoolonlukio/

”Sen täytyy olla kemiaa – Erilaista kemiaa”

 

 ”Sen täytyy olla kemiaa – Erilaista kemiaa”

 

 

Ilmiöpohjaisen jakson ilmiö ”Erilaisuus” toteutui erilaisella tavalla kemian  4. kurssin opiskelijoiden käsissä. Opiskelijat järjestivät Erilaista kemiaa -tapahtuman kevätkauden huipennukseksi pienille ihmisille. Opiskelijat suunnittelivat tapahtuman demonstraatiot ja kokeelliset työt työpajoiksi yhdessä opettajan johdolla. Kemian opiskelijat toimivat pienten oppaina ja antoivat heille mahdollisuuden itsekin osallistua turvallisesti kemian kiehtoviin, elämyksellisiin kokeiluihin. Työpajoihin ja kilpailuun osallistuneet urheat pienet tieteen tekijät palkittiin ja heille jaettiin sertifikaatit osallistumisesta. 

 

 

 

 

Musikaalia tekemässä

Aloitin äskettäin erään työpäiväni soittamalla puhelun vankilaan - ja mietin, mihin tämä työ minut oikein vielä vie!

On taas se aika vuodesta, että keväisen musikaalin valmistelu on kuumimmillaan ja ainakin parilla opettajalla, nimittän musiikin ja ilmaisutaidon opella, hiukset harmaantuvat ja vähenevät.

Lukiossamme on nyt kolmas vuosi, jolloin lukuvuoden viimeinen jakso on ilmiöpohjainen projektijakso. Tämän vuoden musikaalimme ilmiönä on vaikuttaminen. Tutkimme sekä tarinan, näyttämöllisen ilmaisun että musiikin kautta yhteiskunnallisia epäkohtia ja erilaisia vaikuttamisen keinoja.

Ilmiöpohjaisen musikaaliprojektimme lähtökohtana on, että juoni, dialogi ja musiikillinen ohjelmisto kehitetään yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luo oman roolihahmonsa itse - ideoi, kehittelee dialogia yhdessä ryhmän kanssa ja rakentaa roolin. Jonkinlaista runkoa olemme kollegani kanssa usein ennakkoon rakentaneet, mutta usein meidät on myös tyrmätty: sanat eivät sovi opiskelijoiden suuhun tai ratkaisut eivät ole luontevia. Tai aihe on muuten vaan tylsä,  opiskelijoiden mielestä.

Joskus opiskelijoiden käsikirjoitustiimi puolestaan on ennalta miettinyt rajujakin käänteitä, mutta näille ehdotuksille ei sitten olekaan löytynyt halukkaita esittäjiä. Työskentelyn täytyy olla sellaista, että sellainenkin opiskelija, jolla ei ole näyttelemisestä kokemusta, voi seistä oman roolinsa takana ja olla uskottava.

Aina ei ole ollut ihan helppoa. Milloin tunteet käyvät kuumina, ovet paukkuvat, on käyty kiivastakin keskustelua ratkaisuista ja niiden perusteluista. On ollut musikaaliromansseja, särkyneitä sydämiä, sairastumisia, poissaolollaan loistavia tähtiä, pääosan esittäjä on tullut ensi-iltaan suoraan hautajaisista, ei ole rahaa, aikaa on liian vähän ja niin edelleen.

Joka vuosi käymme läpi saman keskustelun kollegani kanssa: "Miksi me emme ottaneet jotakin valmista musikaalia? Ensi vuonna ainakin otetaan joku valmis tarina, jota sitten muokataan, päästään helpommalla."  Yleensä viimeistään ensi-ilta viikolla toteamme molemmat, että ei enää ikinä, hullun hommaa! Nyt, kolmantena vuonna, tämä jo aika lailla naurattaa. Aina me sanotaan näin ja silti taas tässä ollaan! 

Yleensä jo menossa olevan projektin aikana alamme visioida seuraavaa ja viimeistään syksyllä alkaa seuraavan suunnittelu. Eli jotakin hyvin antoisaa tässä projektissa täytyy olla tai sitten olemme muuten vain masokisteja.

Koska emme tunnustaudu masokisteiksi, niin mikä siis saa jatkamaan? Ainakin yhteistyön tekeminen opettajakollegan kanssa,  tämän yhteistyön toimivuus, molemmin puolinen kunnioitus ja kollegan tuki välillä kaoottisessakin luovassa prosessissa on hyvin merkityksellistä. Olemme persoonina ehkä riittävän erilaisia - toinen analyyttinen tarkkailija, toinen impulsiivisempi toimija - että tasapainotamme toisiamme.

Koukuttavaa on myös projektin haasteellisuus sekä aiemmin onnistuneet projektit, mutta ennen kaikkea opiskelijat, jotka laittavat itsensä peliin ja joista osa on jo kolmatta kertaa mukana tässä hullutuksessa. Turnausväsymystä on välillä kaikilla, välillä usko lopputulokseen kadoksissa, kunnes tulee se hetki, jolloin kokonaisuus alkaa hahmottua ja palaset loksahtelevat paikoilleen.

Viime viikolla yksi muutaman opiskelijan tekemän biisin ensidemonstraatio oli minulle sellainen kirkastava hetki. Pystyin vain istumaan ja katsomaan: Wau! Nämä ovat mahtavia! Tästä tulee hieno! 

Niin, se vankilapuhelu. Liikoja musikaalin juonta paljastamatta voinen kertoa, että käsikirjoittajaryhmältä tuli ehdotus vankilavierailuun. Vierailuidea liittyi musikaalin yhden teeman taustatutkimukseksi ja mahdollisen haastattelun pohjaksi. Vaikka vierailu ei järjestynytkään, kannatti kuitenkin yrittää, tosin ei tältä porukalta hurjat ideat siihen loppuneet...

Musikaalin ensi-ilta on ti 26.5 klo 18.00 Etu-Töölön lukion juhlasalissa.

Hyvää kesää!

Tylyn toinen ilmiöjakso on takana ja kesäloma edessä!

Viimeisenä koulupäivänä opiskelijoilla oli erilaisia pajoja, joissa muun muassa kahviteltiin rehtorin kanssa, katseltiin jakson tuotoksia, suunniteltiin unelmien Tylyä (lukion lempinimi), annettiin palautetta ilmiöjaksosta ja jaettiin stipendejä. Eväsretki tosin jouduttiin siirtämään sisätiloihin huonon ilman takia.

Pajojen tuotokset ovat pohjana seuraavan vuoden, Tylyn kolmannen ilmiöjakson suunnitteluun. Sitä ennen kuitenkin vietetään kesää eli

 hyvät kesän toivotukset kaikille Tylystä!

Kuvassa kerätään palautetta ilmiöjaksosta älytaululle. Opiskelijat lähettävät puhelimellaan tai tableteilla pyydetystä aiheesta kommentteja nimettömänä älytaululle, jonne kommenteista muodostuu keskustelun pohjaksi miellekartta.




Lähikuva miellekartasta.




PS. Facebookista voit seurata (rekisteröitymättäkin) Tylyn elämää!

S23.1-ryhmän ilmiöterveiset

Kesäloma häämöttää jo nurkan takana, joten lienee aika päivittää tänne Tylyn ilmiöihin myös S23.1-ryhmän terveiset. S23-kurssin nimi on Kielellä vaikutetaan, ja kurssin opetussuunnitelma rakentuu vaikuttamisen ympärille. Kurssilla pohditaan vaikuttamista esimerkiksi lehdissä, kaunokirjallisuudessa, mainoksissa ja internetissä.

Työskentelytavat ja ilmiöt kurssilla

Kurssimme ilmiöiksi valikoituvat sukupuolisuus ja elokuva. Ilmiöitä käsittelimme vaikuttamisen näkökulmasta. Kurssillamme ei ollut yhtä isoa koetta, vaan tuntiprojekteille annettiin aiempaa enemmän painoarvoa. Lisäksi teimme paljon vaikuttamiseen liittyviä vanhoja yo- ja preliminääritehtäviä ja yritimme tutustua yo-kokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin ja niiden arviointiin aina yksittäisten tehtävien teon yhteydessä.

Mainosanalalyysitehtäviä ja elokuvaa

Elokuva näkyi kurssimme ilmiönä selkeimmin siinä, että pääsimme mukaan molempiin koulumme järjestämiin elokuvatapahtumiin: American Vagabond -näytökseen ja Orion-elokuvateatteritapahtumaan. Jälkikäteen pohdimme elokuvia ja niiden vaikuttavuutta yhdessä. Molemmissa elokuvissa oli näkyvissä myös toinen ilmiömme sukupuolisuus.

Sukupuolisuuteen palasimme kurssilla tarkemmin, kun käsittelimme erilaisia mainoksia ja suomalaisia aikakauslehtiä. Sekä mainosten että lehtien kohdalla sukupuolisuutta oli mielenkiintoista analysoida. Tunneilla esimerkiksi huomattiin, että naistenlehdissä esiintyy hyvin vähän miehiä ja nämä harvatkin esitetään lehdissä naisnäkökulman kautta. Lehtimainosten kohdalla keskeinen havainto taas oli, että nuoren naisen kuvalla voi mainostaa melkein mitä vain.

Kurssin tunneilla koetimme tehdä mahdollisimman paljon töitä erilaisissa ryhmissä. Kielioppitehtäviä teimme varsin paljon kirjasta, mutta muuten koetimme tehdä esimerkiksi pieniä tutkimustöitä. Viimeisellä tavallisella oppitunnilla kurssillamme vieraili Reeta Heino Nuorten Akatemiasta. Reeta piti meille draamatyöpajan, jossa matkustimme Etelä-Amerikkaan ja näyttelimme paikallisia ihmisiä. Mietimme myös, miten voisimme vaikuttaa ihmisten työoloihin toisella puolen maapalloa.

  

Nuorten Akatemian Maailman kuvat -draamatyöpaja

Lopuksi

Kurssimme on nyt melkein lopussa, jäljellä on enää palautustunti. Palautustunnilla pohdimme ilmiöpohjaisen projektiopetuksen eroja normaaliopetuksen kanssa ja annamme palautetta puolin ja toisin. Jakso on ollut jännittävä, joten puhuttavaa varmasti riittää.

Teksti ja kuvat: ISA
Ensimmäisessä kollaasissa näkyvä mainosanalyysityö: Maria Adoul, Shkal Hossain Mohammad ja Namra Waheed

Espanjan opiskelua ja matkaportfolioita

Espanjan 8.kurssin (PC6) keskeisenä aiheena on Latinalainen Amerikka. Kurssilla tehdään tietokoneilla matkaportfoliota itse valitusta maasta. Kurssilla ei ole koetta, ja arviointi keskittyy matkaportfolioon, johon sisältyy erilaisia tehtäviä ja matkasuunnittelua konkreettisesti. Mielestämme opiskelu tällä kurssilla on mielenkiintoista ja erikoista. 

Ohjeita matkaportfolion tekemiseen pääset tarkastelemaan osoitteessa www.sites.google.com/site/mochillerospc6. 


Ella Herrala 12E ja Lotta Johansson 12F

Ekupuoli ja sulokuva – sukupuoli ja elokuva

Toinen näkökulma Orionin elokuvailtapäivään. :)

Nuori mies syö sotkuisessa keittiössä makkaraa ja puhuu Freudista ja psykoanalyysista. Miehen vyötäröllä roikkuvat parin vuosikymmen takaa tutut korvalappustereot, ja hän on pukeutunut klassisiin Suomi-verkkareihin. Kymmenet tylyläiset istuvat paikallaan riveissä ja kuuntelevat miehen sanoja. Katseet ovat kiinnittyneet miehen makkaraa jauhavaan suuhun. Mistäköhän tässä mahtaa nyt olla kyse?

No, kyse on tietenkin yhdestä Tylyn ilmiöpohjaisen vitosjakson kohokohdista, Orion-elokuvateatterissa järjestetystä leffatapahtumasta. Koko vanha Orion-elokuvateatteri oli nimittäin tiistaina 29.4. vuokrattu koulullemme, ja katsoimme siellä elokuva- ja sukupuolisuusilmiöiden hengessä lyhytelokuvan Lauran huone (1988). Paikalla oli myös lyhytelokuvan käsikirjoittanut ja ohjannut Kaisa Rastimo, joka kertoi meille elokuvan syntyprosessista ja vastaili kysymyksiimme.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Kaisa Rastimo kertoo Lauran huoneen teosta.

Orionin elokuvatapahtumassa pureuduttiin kahteen Tylyn vitosjakson ilmiöön: elokuvaan ja sukupuolisuuteen. Elokuvaan ja sen tekoon saimme monia eri näkökulmia, ja Lauran huone -lyhytelokuvan henkilöhahmot rikkovat perinteisiä sukupuolirooleja ja herättävät ajatuksia. Sukupuolisuutta käsitellään lyhytelokuvassa huumorin keinoin.

Erityistä kiitosta Lauran huoneelle voi antaa myös puvustuksesta ja lavastuksesta. Tämänkin tekstin alussa mainittu makkaramies nauratti jo pelkällä ulkoasullaan, ja lyhytelokuvan päähenkilön Lauran kodissa vallitseva kaaos vaikutti koko elokuvan tunnelmaan. Elokuva viihdytti ja puhutti siis monella tasolla, joten sen katsominen ei varmasti ollut kenellekään tylsää ja tavallista puurtamista.

Opiskelijat odottavat elokuvan alkua.

Kuvat: Mikko Damski
Teksti: Alisa Isokoski

Verklighets-tv på BB5

Studerandena på kurserna BB5.4 och BB5.6 producerade egna dokusåpor med hjälp av sina smartmobiler och enkla, traditionella dockor. Först skrev studerandena dialogen, sedan tillverkades dockorna och sist och slutligen spelades dokusåporna in. 

Studerandena på kursen BB5.5. gjorde också egna dokusåpor eller akter av en dokusåpa. Här finns några exempel:

Studerandena analyserade också reklambilder och gjorde därefter egna reklam. 

Kirje uteliaalle mielelle

Tervehdys sinulle utelias kulkija!

Keväinen aurinko lämmittää ja kurottaa säteitänsä kaihtimien välistä tietokoneen näytölle. Kevään tulo tarkoittaa sitä, että Tylyn eli Etu-Töölön lukion toinen ilmiöpohjainen jakso lähestyy huimaa vauhtia!

Toinen kerta ilmiöpohjaista jaksoa jännittää ja kihelmöi varmasti aivan yhtä paljon kuin ensimmäinenkin kerta. Ensimmäinen ilmiöpohjainen projektijakso pidettiin keväällä 2013, sekin viidennessä jaksossa. Jakson suunnittelu aloitettiin jo keväällä 2012. Ajankohta toimintakulttuurin muutokselle olikin varsin osuva, sillä erityisesti lukuvuonna 2012 - 2013 lukiokoulutus sai julkisessa keskustelussa osakseen kriittisiä puheenvuoroja ja tutkimustuloksia. Lukiota vaadittiin uusiutumaan, tulemaan lähemmäksi jatko-opintoja, työelämää ja informaatioteknologiaa sekä lukion testauskulttuuria kyseenalaistettiin (ks. esim. Tuomas Kaseva: Entäs jos koulussa ei olisi kokeita?, 6.8.2013, HS; Otto Karvonen: Koulussa ei kannata oppia virheistä, 30.4.2013,SK; Keskeltä reunalle, Opettaja, 35 / 2013; Pasi Sahlberg: Seisovaa vettä, Opettaja, 36 / 2013; Juho Norrena: Tulevaisuuden taitojen opettaminen vaatii muutosta koululta ja opettajilta, Jyväskylän yliopisto). Eikä ihme, sillä onhan luokaton lukio ja sen myötä tulleet koeviikot jo parikymmentä vuotta vanha, kurssimuotoisuus sitäkin vanhempi uudistus!

Työelämän taitojen saamiseksi osaksi lukio-opintoja on meille muutenkin tärkeää, sillä Tylyllä on oma yrittäjyysopintokokonaisuus. Samoin kurssivierailuit ja vierailijoiden kutsuminen koululle ovat osa arkipäivää jokaisessa jaksossa: oppimisen rajat eivät ole koulun seinät! Sijaintimme keskellä Helsingin keskustaa on ylivoimainen etu, jota ei voi jättää käyttämättä opetuksen suunnittelussa. Nämä asiat ovat keskeisiä myös ilmiöjaksossamme. Lisäksi haluamme työskentelyyn enemmän ilmiöpohjaisuutta, tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, eri oppiaineiden välisten yhteyksien luomista ja projektityöskentelyä kaikille kursseille, tietysti nykyisen opetussuunnitelman puitteissa. Kymmenen vuotta vanha opetussuunnitelma tuo toki tiettyjä reunaehtoja, mutta mahdollistaa silti (yllättävän) paljon: omat aivot pitää vain jumpata taipumaan eri asentoon. Aivojen jumppaaminen totutusta ja rutiineista uuteen onkin muuten aika väsyttävä operaatio ja melkoinen yksilöllinen ponnistus kaikille! Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että uutta ei jaksa tehdä, jos ei muista tai halua jättää jotain vanhaa pois.

Pitkäjänteisen työskentelyn mahdollistamiseksi sekä vierailuiden ja projektien helpottamiseksi muutimme myös tuntien rakennetta. Muissa jaksoissa kurssilla on  kolme 75 minuutin kertaa viikossa, mutta ilmiöpohjaisessa jaksossa kurssilla on viikossa kaksi tapaamiskertaa: yksi 150 minuutin kerta ja yksi 75 minuutin kerta. Näin saamme rauhoitettua opiskelijoiden päivät koskemaan vain muutamaa oppiainetta sen sijaan, että päivässä opiskelijan pitää jaksaa keskittyä viiteenkin eri oppiaineeseen. Koeviikosta päätimme luopua ja siirtyä enemmän kohti opiskelijoiden projektien tuotosten esittelyä, messuja ja palautetuokioita. Tärkeää on myös pitää mielessä, mitä varten kokeita pidetään. Onko kurssi koetta varten? Kumpi ohjaa kurssia oppiminen vai koe? Mitä koe antaa opiskelijalle? Mitä koe antaa opettajalle? Ketä varten koe on? Millä muilla tavoin oppimista voi tapahtua kuin vain kokeeseen lukiessa? Unohtuvatko kaikki tiedot kokeen tekemisen jälkeen? Miten erilaiset oppijat pääsevät osoittamaan taitojansa? Miten opiskelija pääsee osoittamaan osaamistaan erilaisilla tavoilla pitkin jaksoa? Miten tieto jää parhaiten mieleen (niin, että sen saa kaivattua muistilokeroista esille ylioppilaskokeessakin)? Lukemalla, kuuntelemalla, tekemällä? Asiasta kiinnostuneet voivat kirjoittaa hakukoneeseen  esimerkiksi sanan bulimiaoppiminen. On muuten kuvaava termi, siitä voi jo päätellä asian ytimen!

Ajattelemme, että rakenteiden muuttaminen tukee sitä, että opetusmenetelmiä on muutettava enemmän kohti opiskelijoiden osallisuutta ja tekemällä oppimista perinteisen luennoinin sijaan. Jakso antaakin erityisen mahdollisuuden opiskelijoille kokea erilaisia tapoja opiskella niin sanotun perinteisen kouluoppimisen sijaan. Saattaakin olla, että itselle sopiikin paremmin aivan jokin muu tapa oppia kuin mihin on perinteisesti  koulussa tottunut! Tämä voi tuottaa myös haasteita opiskelijalle, jos on yhdeksän vuoden ajan käyttänyt samaa strategiaa selvitäkseen koulupäivistä. Toisaalta yhteiskunnan nykyinen vaatimus on, että ihmisten pitää olla yhä joustavampia ja mukautuvampia uudenlaisiin tilanteisiin, muutoksiin ja tapoihin tehdä töitä. Tämähän koskee myös opettajia eikä vain opiskelijoita! Lisäksi opetuksen uudistukseenkin liittyvä ylioppilaskokeen sähköistyminen on jo kolkuttelemassa lukioiden ovia, jotka me pyrimme pitämään muutenkin auki ympäröivälle maailmalle.

Opettajille olemmekin tarjonneet monia pedagogisia kahviloita, koulutuksia ja mahdollisuuksia lähteä kouluttautumaan, jotta uudenlaiset arviointikäytännöt ja opetusmenetelmät tulisivat tutuiksi ja jokainen rohkenesi alkaa ottaa niitä osaksi opetusta. Opettajan työ on kuitenkin käytännön työtä, jota ei voi loputtomasti vain paperilla suunnitella - jossain vaiheessa on vain otettava loikka ja vietävä asia kursseille, käytäntöön. Toiveenamme onkin, että tämä loikka on kohti nuorten maailmaa ja tämänhetkisiä yhteiskunnan vaatimuksia. Kuten tiedämme, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta nuorille pitäisi antaa valmiuksia ja pohjaa toimia sekä oppia kolmenkymmenen vuodenkin päästä.

Tärkeä näkökohta toimintakulttuurin kehittymisen osalta on se, että ilmiöjakso koskee kaikkia opettajia eikä vain tiettyjä opettajia. Ensimmäisestä jaksosta kerättiinkin kaikilta opiskelijoilta palaute kahteen kertaan kurssipalautteiden lisäksi. Samoin opettajat kirjoittivat palautteet ja niistä käytiin vielä aineryhmittäin kehityskeskustelut. Näiden eväiden ja kokemusten luotsaamina kuljemme kohti toista ilmiöpohjaista jaksoamme, jonka ilmiöiksi on valittu elokuva (oppilaskunnan ehdotus), sukupuolisuus (opiskelijahuoltoryhmän ehdotus) ja energia (opettajakunnan ehdotus). Suunnitelmat jakson osalta kuulostavat hykerryttävän innovatiivisilta, mutta eihän muuta voikaan odottaa näin mahtavalta opettajakunnalta sekä innostavilta opiskelijoilta!

Laskevan auringon viimeisten säteiden kurkottelu kaihtimien välistä kertoo siitä, että tekstistä tuli melkoisen pitkä blogitekstiksi. Olemme kuitenkin saaneet paljon pyyntöjä vierailuista, haastatteluista, teksteistä ja esitelmistä ilmiöpohjaiseen jaksoon liittyen. (Mahdollisuuksien mukaan kaikkiin olen pyrkinyt vastaamaan myöntävästi, sillä tylyjähän emme ole, vaikka tylyläisiä ollaankin!) Toivottavasti tämä mahdollistaa pienen kurkistuksen joihinkin jakson taustalla oleviin ajatuksiin. Loppuun laitan teille vielä tunnelmakuvia edellisestä ilmiöjaksosta. Alkava jakso tempaa opettajamme ja opiskelijamme mukaansa, mutta toivottavasti he silti ehtivät päivittää teille tänne blogiin tunnelmapaloja jakson tapahtumista.

Inspiroivaa ja innovatiivista kevättä!

Saila Linkopuu

apulaisrehtori

PS. Lisää kuvia ja juttuja toiminnastamme Facebook-sivuillamme!
Joitakin juttuja viime vuoden jaksosta:
Helsingin Sanomien juttu Etu-Töölön lukio hakee oppia ilmiöistä 
Opetimen juttu Ilmiömäistä oppimista 
Opettaja -lehden Oppiainerajat kaatuvat
Viimeisimmät reseptit -blogin Ilmiöpohjaisuus ja erilainen arviointi oppimisessa

Keskiaikamarkkinoilla kulki rutto!

Keskiaikamarkkinoilla esiteltiin kurssien töitä keskiaika-ilmiöön liittyen.

Ravintolapäivän Tylyt Nakit -ravintola oli menestys!

 Keskiaikamarkkinoille rakennettiin keskaikaista kylää. 

Opiskelijat eläytyen  ja erilaisiin Robin Hood- hahmoihin tutustuen käsikirjoittivat ja suunnittelivat Robin Hood -musikaalin. 

Robin Hood-musikaalin jännittävät hetket käsillä!

Sosiaalisen yrittäjyyden ja vapaaehtoistoiminnan kurssilaisille mieleen jäi erityisesti Myllypuron leipäjonossa vapaaehtoisena toimiminen. 

Viidennessä jaksossa opiskellaan toista kertaa ilmiöpohjaisesti

Etu-Töölön lukion kevään viimeinen opetusjakso on toista kertaa mittava, eri oppiaineiden välinen kokonainen jakso. Silloin kursseilla opiskellaan ilmiöpohjaisesti: opiskelijat tutkivat eri ilmiöitä ylittäen oppiainerajoja ja hyödyntäen sosiaalista mediaa ja teknologiaa. Jakson aikana opiskelijat vierailevat myös koulun ulkopuolella, tekevät projekteja ja verkkolehtiä.


Ilmiöpohjaisessa opetuksessa lähtökohdaksi otetaan jokin isompi ilmiö, jota käsitellään usean oppiaineen näkökulmasta yhdessä. Tavoitteena on aktivoida opiskelijoita hakemaan ja rakentamaan tietoa kokonaisuuksina.  Tämän vuoden ilmiöiksi on valittu elokuva, energia ja sukupuolisuus, joiden kautta eri oppiaineiden kurssien sisältöjä opiskellaan.