Tylyläiset Madridissa

Viisitoista tylyläistä ja kaksi opettajaa vieraili Madridissa neljä päivää loppusyksyllä. Matkaohjelmassa oli Madridiin ja paikalliseen kouluun Colegio Letutustumista.

Viivyimme isäntäperheiden luona kaksi yötä. Isäntäperheiden luokse meneminen jännitti vähän, koska kaikki perheissä eivät puhuneet englantia. Isäntäperheet olivat kuitenkin todella mukavia ja ystävällisiä, tutustuimme heihin hyvin ja samalla tutustuimme myös espanjalaiseen ruokakulttuuriin.  Veimme isäntäperheelle tuliaisia Suomesta, esimerkiksi salmiakkia ja muita suomalaisia karkkeja ja he lähettivät mukanamme tuliaisia myös Suomeen. Isäntäperheissä asumalla tutustuimme perheenjäseniin, espanjalaiseen elämäntapaan ja heidän ruokakulttuuriinsa.

Saimme huomata ettei aamupala eteläisillä ystävillämme olekaan se päivän tärkein ateria. Siinä missä espanjalaiset vetävät aamuisin vain kaakaon tai kahvin naamaan suomalaiset ovat tottuneet ehkä hiukan ravitsevimpiin aamupaloihin. Tottakai nälkäiselle suomalaiselle löytyi aamulla pahimman nälän viejäksi pala tai kaksi tuota kuuluisaa espanjalaista kinkkua. Syy siihen mikseivät espanjalaiset nauti kovin suurta aamupalaa saattaa löytyä heidän syömisajoistaan. Espanjalaiset söivät koulussa eväät ja n. klo 13.00 meidän kouluruokaamme muistuttavan lounaan, ehkä hieman paremman. Lounaaksi saimme koulussa mm. erikoisen koostumuksen omaavia pihvejä, ranskalaisia, kinkkua, leipää, perunaa, kaalia, kinkkua, kanaa, salaattia ja riisiä. Seuraavan kerran espanjalaiset syövät vasta illalla n. klo 20.00-22-00 aikoihin. Meille tarjottiin illalliseksi mm. tomaateilla voideltuja leipiä, sekä espanjalaista tortillaa. Yksi espanjalaisten kuuluisimmista ruoista on paella. Siinä on riisiä, erilaisia mausteita, katkarapua ja simpukoita. Baareissa espanjalaiset tarjoilevat usein tapaksia, jotka ovat pientä purtavaa juomien kanssa nautiskeltavaksi.  Tapaksia ovat esimerkiksi chorizomakkara, serrano kinkku, juustoviipaleet, oliivit, tai perunamunakkaan pala (un pincho de tortilla).

Loppujen lopuksi ainakin itseni mielestä espanjalainen ruoka oli kyllä kaikinpuolin melko hyvää. Mahdollisesti jopa parempaa kuin suomalainen. Suosittelemme kokeilemaan!

Vietimme leirikoulun aikana kaksi päivää madridilaisessa koulussa ja tutustuimme koulunkäyntiin ja espanjalaisiin nuoriin. Toiset kaksi päivää käytimme Madridin keskustaan tutustuen.  Kävelimme kaduilla ja kiersimme nähtävyyksiä. Madrid oli kaunis kaupunki, täynnä kauniita rakennuksia. Kävimme mm. kuninkaanlinnan ulkopuolella ja Puerta del solilla, museo Nacional del pradossa ja ostoskadulla. Mielestämme Madrid oli hieno kaupunki, vaikkakin kaduilla kuhisi ihmisiä paljon enemmän kuin Helsingissä olemme tottuneet. Madridissa asuu yli 4 miljoonaa ihmistä eli melkein koko Suomen verran.

Kuvissa näkyy siis kuninkaan linna ja Diego Velázquezin patsas.

Lägerskola i Stockhom Vol. 2

Lägerskola i Stockhom Vol. 2

A-ruotsin kulttuurikurssi totetui myös joulun alla 2015!

3 päivää Tukholmassa . Tultiin jo joulukuun alussa, mutta vieläkin tekee mieli fiilistellä. Parasta seuraa ja hauskoja tehtäviä ja videoita suljetussa Facebook-ryhmässä. Huippureissu! Suloinen abityttö kehui parhaaksi tavaksi oppia kieltä!

Kuvia ja tunnelmia vierailukohteista:

1. Iki-ihanat abit Gamla stanissa. Kattokaa nyt! Eikö olekin suloisia?
2. Vasastanissa syömässä ruotsalaista husmanskostia! Lähtisin milloin vaan uudelleen näiden kanssa reissuun!
3. Tytöt leikkivät kurugömmaa. Arvaa ketkä?
4. Ett måste oli testata, millaista pikaruokaa Ruotsilla on tarjota! Hiukka hyvää! Mums!
5. Moderna museetissa: Dali, Picasso, Monet ja monet muut nähty!
6. Ihanan Inkerin löytämä Svampen! Spontaania maantuntemusharrastamista!
7. Melina ja Salla: Lika som bär, sötnosar!
8. Veera B. Aivan huippuseuraa!

Vaihto-oppilaaksi espanjankieliseen maahan!

Espanjan 3. kurssilla keskityimme ilmiöistä kansainvälisyyteen ja erilaisuuteen, joihin tutustuimme suunnittelemalla kuvitteellista vaihto-oppilasvuotta espanjankielisessä maassa (Espanja, Meksiko, Peru, Costa Rica tai Argentiina). Aluksi täytettiin hakulomake ja jokaiselle arvottiin kohdemaa, joihin kurssi aikana tutustuttiin ryhmissä ja niistä tehtiin esitelmät. Kirjoitimme myös tulevalle isäntäperheelle kirjeen itsestämme ja esittelimme Suomea. Elävöittääksemme kokemusta vaihtovuodesta lukuvuonna 2013-2014 vaihto-oppilaana olleet kolme Tylyn espanjan opiskelijaa tulivat kertomaan kokemuksistaan Espanjassa, Paraguayissa ja Uruguayissa.

IYL – International Year of Light 2015

IYL – International Year of Light 2015 teemavuosi sopi aiheena FY3 Aallot –kurssille erinomaisesti. Käsitteeleehän kurssin niin mekaanisia kuin sähkömagneettisia aaltoja, ääntä ja valoa erityisesti sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia. Valoilmiöt, joskin jotkin, ovat yleismaailmallisia ilmiöitä ja tätä juhlavuotta sopi kurssin aikana sivuta kansainvälisyysilmiön puitteissa.

Light2015.org sivusto toimi erinomaisena lähdemateriaalina opiskelijoiden perehtyessä erilaisiin valoon liittyviin teknisiin sovelluksiin kuten silmälaseihin, valokuituihin ja lasereihin sekä erilaisiin valoilmiöihin, kuten sateenkaaren ja saippuakuplien väreihin. Myös avaruussäteilyyn ja punasiirtymään tutustuttiin ja yhtenä syynä vuoden 2015 valitsemiseksi kansainväliseksi valon vuodeksi on Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian 100v-juhlavuosi. Oppikirjoissa asiat käsitellään suomen kielellä, mutta noilla kansainvälisillä sivuilla moni termi tuli tutuksi myös englanninkielisenä.

Kurssin aluksi opiskelijat tutustuivat sivustoon ja selvittelivät mikä ihme Unesco ja kansainvälinen valonvuosi oikein ovat ja mitä fotoniikka mahtaakaan tarkoittaa. Tämä, kuten ryhmissä toteuttava oma aihe –esitys, toteutettiin jaettuina dokumentteina ja esityksinä, sillä niiden kautta työskenteleminen on koettu näppäräksi ja teknisesti helpoksi. Sen lisäksi, että opiskelijat kokosivat esityksiä, he esittivät ne muille kurssilaisille ja lopuksi tekivät niistä yhden sivun mittaisen posterin.

Huhtikuussa neljä tiedetutoriamme oli MAOLin Valoa Pilvessä -kevätkoulutuspäivillä esittelemässä mitä kaikkea he tiedetutoreina ovat tehneet ja mitä toiminta on heille antanut. Tuo tapahtuma oli yksi lukuisista kansainvälisen valovuoden tapahtumista Suomessa Lux Helsingin ja SciFest Power of Light –tapahtumien lisäksi.

Vierailu Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon

Menimme vierailulle koko Fy7 ryhmän kanssa Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon tiistaina 12.5.2015 klo 13-16. Vierailu sopi hyvin 5. jakson kansainvälisyysilmiöön, sillä viime vuosina olemme saaneet kuulla Cernin, Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen (Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire) uutisia Higgsin hiukkasen löytymisestä. 

Ennen vierailua Fy7-kurssilla oltiin käsitelty sähkö- ja magneettikenttien avulla toteutettujen hiukkaskiihdyttimien toimintaperiaate. Tämän raportin kirjoittajat perehtyivät erilaisiin maailmalla oleviin kiihdyttimiin sekä tekivät siitä esityksen muille kurssilaisille. Hiukkaskiihdyttimiä löytyy yllättävistäkin paikoista, kuten kuvaputkitelevisioista ja sairaaloiden röntgenputkista, vaikka yleisesti mieleemme tuleekin suuret kansainväliset kiihdyttimet, kuten maailman suurimmat hiukkasten liike-energiat tuottava LHC (large hadron collider) Cernissä.

Kumpulassa, van der Graaf-tyyyppiselle kiihdyttimelle saavuttaessa, ensimmäiseksi paikan päällä meistä jokaisen piti kirjoittaa nimensä vieraskirjaan, jonka jälkeen lähdimme kierrokselle.  

Vierailun aikana meille esiteltiin erilaisia hiukkaskiihdyttimiä. Hiukkaskiihdyttimet ovat laitteita, jotka sähkökentän avulla kiihdyttävät ja magneettikentän avulla suuntaavat sähköisesti varautuneita hiukkasia. 

Ensimmäiseksi meille esiteltiin kyseisen kiihdyttimen yläosa.

Siitä meille kerrottiin mm. mistä kohtaa Cs-atomista otetut varatut hiukkaset menevät kiihdyttimen sisään ja millainen tyhjiöputki siinä on.

Tämän jälkeen maan alla meille esiteltiin saman van der Graaf -tandemkiihdyttimen keskiosa.

Maksimienergiaan saavutettuaan hiukkaset ohjattiin kohtiohallissa oikeaan tutkimushaaraan, joita kaikkiaan oli neljä, ellei jopa viisi erilaista. Radiohiili-iänmäärityksessä päästään ko. menetelmällä määrittämään näytteen ikä siihen sitoutuneen ¹⁴C:sta avulla. Muissa haaroissa päästiin mm. alkuaineanalyysin pariin sekä avaruusolojen simulointiin käytännössä. Yliopistolla tehtyä teoreettiset, laskennalliset tulokset tulee pystyä verifioimaan myös kokeellisesti.  

Tämän jälkeen menimme katsomaan toista hiukkaskiihdytintä. Tämä kiihdytin oli pallomainen, yksinkertaisempi ja halvempi kuin suurempi kiihdytin. Kuka vaan voi ostaa tällaisen kiihdyttimen. Kiihdyttimessä ei lukenut missään mitään tietoja valmistajasta tai muista asioista - melko salamyhkäistä. Tällä kiihdyttimellä ei tuotettu niin suurienergisiä hiukkasia kuin tuolla isolla, vaan tarkoitus oli tuottaa suuri hiukkasvirta esim. puolijohteiden pommittamiseen = puolijohteiden seostaminen p/n-tyyppisiksi.

Ennen vierailun loppumista kävimme vielä tutustumassa Helsingin Yliopiston fysiikan laitokseen. http://www.physics.helsinki.fi/

Siellä meille esiteltiin paikkoja sekä kerrottiin yleisesti fysiikan laitoksesta ja sen kansainvälisyydestä. '

Piipahdimme suuressa tiedekirjastossa ja kurkkasimme “olohuoneeseen”, jossa opiskelijat saivat viettää vapaa-aikaansa kurssitoveriensa kanssa. F2k-laboratoriossa näimme fysiikan laitosta ja yliopisto-opiskelua esittelevän videon, jossa avattiin yliopisto-opintojen monisäikeisyyttä ja yksilöllisyyttä ja kannustettiin monipuolisuuteen ja avarakatseisuuteen sekä kansainvälisyyteen. Saimme myös esittää kysymyksiä, jos joku jäi kaivertamaan. Meille selvisi myös, että Fy8 - aine ja säteily - kurssilla tulisimme uudestaan fysiikan laitokselle, mutta sillä kertaa tekemään fysikaalisia kokeita hieman “hienompaan” ympäristöön. Odotamme sitä innolla! 

Kirjoittajat Fy7-kurssin opiskelijat Heidi, Jake, Namra ja Oona

Kulturkurs 6 i A-svenska

Under den femte perioden har hela vårt gymnasium arbetat utgående från fenomenbaserat lärande.  På kurs 6 i  A-svenska har vi för det mesta koncentrerat oss på temat  det internationella.

Kurs sex är en kulturkurs där man huvudsakligen  gör sig förtrogen med den svenska och den nordiska kulturen på många olika områden.  De studerande har lämnat in sina skriftliga arbeten genom Helsingfors stads nya  inlärningsplattform E-portfolio. 

 

På kursen har de studerande skrivit två portfolioarbeten om de kulturella områden som inte har tagits upp i texterna och temaordlistorna i läroboken.  För att förbättra språkkunskaperna och för att få veta hurdant det är att läsa en bok på främmande spark, har de studerande läst en hel bok som de har fått välja själva.  Under läsningen har alla skrivit en inlärningsdagbok.

I slutet av kursen håller alla studerande en muntlig presentantion om någon nordisk kulturperson eller om något ämne som hör till begreppet kultur. 

 

Temat att påverka och bli påverkad har tagits upp i samband med besöket av journalisten Martin Appel från Sverige.  Appel presenterade mångsidigt de svenska medierna både i Finland och i Svergie.

 

De studerande bedöms på basis av de skrifliga och muntliga arbetena.  Dessuton urväderas de studerandes språkkunskaper med korta ord- och grammatiktest.