Ennen ilmiöjakson alkua mietimme, millaisia yhtymäkohtia olisi etiikan ja kirjallisuuden tyylikausien kursseilla. Yhdistäväksi tekijöiksi nousivat paitsi ilmiöt hyvä elämä, tulevaisuus ja tiede, myös ajankohtaisia teemoja tutkiva realismi. Tavoitteena oli herättää nuoret huomaamaan, millaista on arkielämä sellaisella lapsella tai nuorella, joka ei voi elää ns. normaalia elämää erilaisten yhteiskunnallisten epäkohtien vuoksi. Tällaisia epäkohtia ovat esimerkiksi: lastensuojeluun, maahanmuuttoon ja vammaisten elämään liittyvät ongelmat.
Projekti käynnistyi 2.5 salitilaisuudella, jossa Lastensuojelun keskusliiton työntekijä Susanna Hoikkala ja Osallisuudenaika ry:n kokemusasiantuntija Minna Kallio kertoivat lastensuojelun historiasta ja nykypäivästä. Opiskelijat tekivät kysymyksiä ja muistiinpanoja projektin seuraavia vaiheita varten. Nykypäivän lastensuojelun tarpeessa olevien määrä herätti opiskelijat näkemään todellisuutta uusin silmin. Tulevaisuus ja hyvä elämä eivät ole kaikille lapsille itsestään selviä asioita. Susanna Hoikkala kertoi myös kuinka tärkeää on jatkuva tutkimus ja tieteen tuottamat tulokset, jotta lastensuojelua voidaan kehittää jatkuvasti. 
Seuraavalla kaksoistunnilla projekti jatkui niin, että opiskelijat jakautuivat ryhmiin ilmiönsä mukaan siten, että jokaisessa ryhmässä oli sekä uskonnon että äidinkielen opiskelijoita. Ensimmäisen tunnin aikana opiskelijat tutustuivat Classroom-tehtävien avulla erilaisten vähemmistöryhmien elämään ja ongelmiin. Materiaalina oli videoita, nettisivuja, kirjoja ja lehtiä. Toisen tunnin aikana ryhmät tekivät varsinaisen projektityön, joka oli joko video, vaikuttava teksti tai julistesarja. Kaikkia näitä muotoja valittiin. Työssä piti näkyä oma ilmiö sekä valittu teema (lastensuojelu, maahanmuutto, vammaisuus tai muuhun vähemmistöryhmään kohdistuva epäkohta). Ryhmätöiden lomassa oli luokassa 204 tarjolla kahvia ja teetä.
Lastensuojelua käsittelevissä töissä näkyi yhteiskunnallisten muutosten aikasaama kehitys lastensuojelutyössä. Entisaikojen huutolaislasten, orpojen ja köyhien kohtalo oli jäänyt salitilaisuudesta mieleen. Nykyaikainen lastensuojelu koettiin hyvää elämää ja tulevaisuutta tukevana tekijänä. Vammaisten nuorten integroituminen muiden nuorten pariin koettiin tärkeänä. Perheiden päihdeongelmat näkyivät varsinkin julistesarjoissa. Monessa työssä nostettiin esille myös järjestöjä, jotka tekevät työtään paremman arjen puolesta.
Teemojen käsittely jatkui oppiaineiden omilla tunneilla siten, että äidinkielessä kirjoitettiin tekstitaitovastaus realismin aikaista lastensuojelua kuvaavan Oliver Twist -romaanikatkelman pohjalta. Lisäksi opiskelijoiden tehtävänä oli tutkia lähiympäristöään ja ottaa kuva arjen epäkohdista, kuten ympäristön roskaamisesta ja töhrimisestä. Uskonnossa käytiin vierailulla Töölön seurakunnan Kerhiksellä ja Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyötä tekevässä yksikössä Snellussa. Näiden vierailujen kautta opiskelijat saivat vertailla yhteiskunnan ja seurakunnan nuorisoon kohdistuvaa auttamistyötä. Tästä vertailusta kirjoitettiin pohdiskeleva teksti tai tehtiin erilaisia muita sähköisiä töitä esim. powerpointeja tai mindmappeja.
Kurssien palautustuokiossa kävimme yhdessä läpi projektin tavoitteen, toteutumisen ja projektityöt, niin yhteiset kuin molempien oppiaineiden omat työt, esiteltiin koko ryhmälle. Opettajien ja opiskelijoiden mielestä projekti onnistui hyvin.
Suvi Reijonen ja Satu Vierimaa
