Uni antaa energiaa!

                                  

Torstaina 8.5. TE 1.8  ja PS 3.3 oppilaat pitivät yhteistunnin ja saivat kaksi nukkumiseen liittyvää ryhmätehtävää. Tunti oli erittäin innovatiivinen ja kehittävä. Työn tuloksesta näki, että työssä oli käytetty kahta näkökulmaa psykologisia ja terveystiedollisia näkökulmia.

Tunnilla opimme paljon uutta ryhmän jäseniltämme terveystiedosta sekä psykologiasta. Tunnin aiheena oli ``uni antaa energiaa´´. Ensiksi kirjoitimme kirjeen mielikuvitukselliselle uniongelmaiselle Emmalle. Tämän jälkeen teimme mielikuvituksellisen mainoksen. Tehtävät olivat erittäin hupaisia , mutta haastavia. Kaikki suoriutuivat tehtävistä erinomaisesti. Tunnilla myös opimme tekemään töitä vieraiden ihmisten kanssa. Tunti oli onnistunut kaikilla tavoilla toivottavasti tällaisiä tunteja tulisi tulevaisuudessa lisää. :-)

Mainoskisa oli erittäin kovatasoinen, mutta juryn tiukan harkinnan jälkeen voittajaksi selviytyi Dounian, Nooran, Mikun ja Kristianin mainos.

Ryhmien puolesta Otto, Valter, Laura, Wilma

Kemia 4 -kurssin opiskelijat tiedetutoreina ja opettajina biologia 6 -kurssilla

Minä (Henrik), Elias ja Jasper päädyimme tiedetutor-uralle lähinnä kemian tuntemuksen kautta. Olemme molemmat kuitenkin pitkän matematiikan, fysiikan sekä kemian opiskelijoita, joten tiedetutorointi ei pelkästään rajoitu kemian puolelle.

Kemian kutoskurssin kokeellisuus herätti kiinnostusta molemmissa ja motivoi jäämään koululle opiskelemaan tuntien jälkeekin. Tämä johti pikkuhiljaa siihen, että menimme auttamaan jo käymiemme kurssien opiskelijoita hyppytuntien aikana. Opettajatkin rohkaisivat jatkamaan tätä tarjoamalla kurssin, jos opetustunteja tulee tarpeeksi kasaan.

Viimeksi päädyimme Jasperin ja Eliaksen kanssa auttamaan biologian kutoskurssilaisia vesianalyysin kanssa. Vesianalyysi sisälsi suhteellisen monta kemiallista testiä, ja joissakin niistä kemian tuntemus oli lähes välttämätöntä. Vähän pidempään kemiaa opiskelleena pystyi ohjeistamaan hyvin titrausta, jossa tutkittiin meriveden suolapitoisuutta saostustitrauksella, sekä muita kemiallisia kokeita.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämänlainen opiskelijoiden yhteystyö on erittäin toimiva ja tehokas tapa. Meitä on monta saatavilla, opimme tiedetutoreinakin koko ajan uutta ja samalla kevennämme vähän opettajien taakkaa.

teksti: Henrik Haukka ja Jasper Niedzielski

Runoja ja novelleja Tove Janssonin tauluista

Tove Janssonin uraa käsittelevä juhlavuoden näyttely Tee työtä ja rakasta Ateneumissa on mitä sopivin vierailukohde monessa eri oppiaineessa. Vierailuja näyttelyyn on tehty ainakin kuvaamataidon, ruotsin ja äidinkielen tunneilla. Osa opiskelijoista on päässyt kiertämään näyttelyn useampaan kertaan eri aineiden tunneilla. Siinäpä ilmiöpohjaisuutta kerrakseen.

Äidinkielen kolmoskurssin nimi on kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ja kurssilla käsitellään runoa, novellia ja draamaa. Näitä tekstilajeja luetaan, analysoidaan, kirjoitetaan ja sovelletaan. Janssonin uraa ja töitä käsittelevä näyttely sopi mainiosti kurssin sisältöihin. Janssonin tuotanto sopii myös hyvin yhteen viidennen jakson ilmiöömme, sukupuolisuuteen.

Kierrellessään näyttelyä opiskelijat tekivät samalla näyttelyn tauluihin liittyviä tehtäviä.  Tehtävänä oli muun muassa etsiä tauluja, joista löytyy surua, tai tauluja, jotka tekevät iloiseksi. Tove Janssonin omakuvia tutkimalla piti pohtia, millainen kuva taiteilijasta välittyy niiden pohjalta.

Näyttelykäyntiä seuraavalla tunnilla opiskelijat keskustelivat näyttelyssä tekemiensä tehtävien perusteella Tove Janssonista ja hänen urastaan. Keskustelutehtävän lisäksi tunnilla luettiin ääneen opiskelijoiden näyttelyssä kirjoittamia runoja tehtävänannosta “Valitse näyttelystä taulu, joka on mielestäsi runon arvoinen. Kirjoita siitä runo.” Tässä muutama tunnelmapala:

Fenkolit on kasveja

tomaatit on kasveja

sipulit on kasveja

Kaikki mitä kuvassa on,

on kasveja.

(Fenkoleita, 1975)

Tungos on valtaisa, ei omaa väylää aikaan saa.

ihmiset kilpaa huutavat, lapset rattaissa kiljuvat.

Ei tällä menolla kukaan pelastu, on kaikki

pelosta sokaistu.

(Hälytyksen alkaessa 1940)

Merellä öisellä aallokko pauhaa

ja meri vaahtoaa,

se on Suomenlahti.

(Aallokko, 1962)

Tyrskyävät meret

rappeutuvat maat.

Tämän kaiken luonto aikaan saa.

(Rappeutuminen)

Olipa kerran graafikko

se piirs, piirs ja piirs

yhä uudestaan

piirs piirs ja piirs

valmiiks se sai piirrettyä stadin.

(Graafikko, 1975)

Yksi tehtävistä oli tutustua Tove Janssonin teokseen Perhe (1942) ja kirjoittaa muun muassa kuvan henkilöiden kuvitteellisia ajatuksia. Tunnilla ajatukset koottiin ajatuskupliin taulun kopion ympärille kaikkien nähtäväksi Jatkotehtävänä oli kirjoittaa minuuttinovelli István Örkényn hengessä. Novellin pituus oli siis rajattu kestämään minuutin. Ensimmäiseen kappaleeseen tuli sisällyttää oma ajatuskupla ja viimeiseen kappaleeseen jonkun toisen ajatus. Hienoja tunnelmapaloja ja surullisiakin kohtaloita taulun henkilöistä kävi ilmi.

Espanjan opiskelua ja matkaportfolioita

Espanjan 8.kurssin (PC6) keskeisenä aiheena on Latinalainen Amerikka. Kurssilla tehdään tietokoneilla matkaportfoliota itse valitusta maasta. Kurssilla ei ole koetta, ja arviointi keskittyy matkaportfolioon, johon sisältyy erilaisia tehtäviä ja matkasuunnittelua konkreettisesti. Mielestämme opiskelu tällä kurssilla on mielenkiintoista ja erikoista. 

Ohjeita matkaportfolion tekemiseen pääset tarkastelemaan osoitteessa www.sites.google.com/site/mochillerospc6. 


Ella Herrala 12E ja Lotta Johansson 12F

Hahmoja elokuvista

Kuviksen tunnilla tehtävänämme oli muokata tai uudelleen tehdä elokuvan hahmo tai jokin kohtaus. Päädyimme valitsemaan elokuvaksi Liisa ihmemaassa ja hahmoksi Herttakuningattaren. Aloitimme meikkaamalla Cecilialle voimakkaan maskeerauksen, joka muistuttaisi mahdollisimman paljon Herttakuningattaren meikkejä.

Tämän jälkeen kävimme ottamassa kuvia, jotka saisimme muokattua netistä löytämäämme kuvaan. (http://web.gk12.net/mm/WDprojects/Spring_2010/haley_movie/gallery.html) Lopuksi muokkasimme Cecilian naaman kuningattaren naaman tilalle kuvankäsittely-ohjelmalla. Päätimme vielä yksityiskohtien korostamiseksi lisätä myös Emmin ja Olivian kasvot kuvan taustahenkilöiden kasvoiksi.

Kuvataiteen kakkoskurssilla päädyimme tekemään saksikädet elokuvasta Saksikäsi Edward. Tekemämme saksikädet tulevat käyttöön koulumme musikaaliin New In Town.

                      Aloitimme tutkimalla, millaiset kädet pojanklopilla kyseisessä elokuvassa oli. Kopiomme kuvan, mistä pystyimme mallia katsomaan. Leikkasimme kanaverkosta sopivan kokoiset palat. Muokkasimme verkosta leikkaamamme palat käteen sopiviksi. Tämän jälkeen leikasimme elokuvan mukaiset ”sakset” verkkoon. Kun homma oli tehty, päällystimme työmme ”jesarilla” sillä se oli helppo kiinnittää ja teeman värinen. Teippi meni rutkasti, sillä sitäkin piti kesken koulupäivää lähteä ostamaa lisää. Nyt kädet ovat valmiit ja saksimaan vain!

Ida Hovi & Martin Kontkanen

Alunperin aloitimme työn Fast & Furious hahmo Tejin "afroperuukkina", mutta hankalan ja epärealistisen lopputuloksen vuoksi päätimme seuraavaksi tehdä Jokerin naamion elokuvasta Batman. Aloitimme tekemällä kanaverkosta kasvojen muotoisen rungon. Seuraavaksi liisteröimme sen sanomalehtipaperilla ja annoimme kuivua. Kuivumisen jälkeen totesimme, että muoto oli vaihtunut kuivumisen aikana toisenlaiseksi. Mietimme hetken ja päädyimme siihen lopputulokseen, että teemme sotilaskypärän elokuvasta Tuntematon sotilas. Maalasimme kypärän "sotilasvihreällä", annoimme kuivua ja kuumaliimasimme ilmastointiteipistä tehdyn leukahihnan paikalleen.

Simo ja Kristian

 

 

 

 

5 jaksohan on meidän koulussamme projektijakso. Tällä kertaa teemana oli elokuvat. Näin ollen saimme tehtävänannoksi kuviksessa tuoda elokuvahahmo henkiin. Innostuimme Jaanan kanssa aiheesta ja kuumeisesti mietimme sopivaa elokuvahahmoa. Päädyimme loppujen lopuksi Hullunhatuntekijään elokuvasta Liisa Ihmemaassa. Tuodaksamme hahmon henkiin päätimme luoda hahmon tunnistettavamman piirteen, eli hatun. Halusimme siitä sananmukaisesti "hullun", joten se on tahallisesti tehty epätäydelliseksi. Saatuamme hatun valmiiksi, kuvasimme Jaanan hattu päässä ja kuvanmuokkausohjelmaa käyttäen liitimme Jaanan eli meidän uuden Hullunhatuntekijän maagisen ihmemaan keskelle.

 

 

 -Jaana ja Liina

 

NALLE PUHISTA TUTTU TIIKERI

Tehtävänämme oli tehdä jostain elokuvasta jokin hahmo tai rekvisiitta luovalla tavalla. Valitsimme Nalle Puhista tutun Tiikerin ja aloimme rakentaa tiikerin hahmoa opiskelijan ”vaatteeksi” kanaverkosta, paperista ja liisteristä. Maalasimme tiikeriä oranssiksi jonka päälle tuli mustat raidat.

 

 

Otimme kuvan, kun puku oli opiskelijan päällä. Tämän jälkeen löysimme internetistä kuvan metsästä, johon liitimme tämän kuvan.

 

 

Aurora,Fanny ja Sofia

Millennium-paviljonki 2014

TYLY osallistui Millennium –paviljongissa teknologian ja innovaatioiden suurtapahtumaan Kansalaistorilla 5.5.14. Messuilla oli Helsinkiläisiä lukioita ja yliopistoväkeä esittelemässä teknologian käyttöä opetuksessa.

Aamulla kuljetimme tarvikkeet ja pystytimme pop-up koulun. Sää ei messuja suosinut mutta räntä- ja vesisateesta huolimatta väkeä saapui paikalle.

Ensimmäiset ryhmät saapuivat aamulla 8.30 kiertämään esittelypisteitä.  Kiinnostuneet tulivat kokeilemaan koulumme kemian ja fysiikan mittauslaitteistoja sekä 3D- tulostuksen mallintamista.

TYLYn opiskelijat esittelivät myös miten käytämme tabletteja opetuksessa mm. matematiikassa, historiassa, psykologiassa, musiikissa ja filosofiassa.

Radio Ylenaikainen haastatteli messuilla opiskelijoitamme teknologian käytöstä koulussamme.

Klo 9-10 salissa yliopistot esittelivät projektejaan joten pop-up pisteissä oli hiljaisempaa.

Ruokailu oli järjestetty backstagella arktisissa olosuhteissa. Siirsimme ravinnon lautaselta vatsaan takinkaulukset ylhäällä.  

Iltapäivällä n.300 henkeä saapui samaan aikaan joten hulinaa riitti.

http://taf.fi/tapahtumat/millennium-paviljonki/

Teksti ja kuvat Mikko Damski

Todennäköisyyslaskentaa sukupuolisuuden näkökulmasta

Pitkän matematiikan todennäköisyyslaskennan kurssilla M6 Essi Lumiaho ja Saara Laakko analysoivat koulussa tehdyn tasa-arvokyselyn tuloksia sukupuolisuusteemaan liittyen. Tässä valittuja paloja työstä:

“Aineistona  Etu-Töölön lukion tasa-arvokysely. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella osalta Etu-Töölön lukion opiskelijoilta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 55 oppilasta ja valitsimme kysymyksen numero 6: “Opettajat kohtelevat opiskelijoita tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.”

Vastausvaihtoehtoja oli 5 kappaletta:

1. Täysin samaa mieltä väittämän kanssa

2. Jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa

3. Ei eri eikä samaa mieltä väittämän kanssa

4. Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa

5. Täysin eri mieltä väittämän kanssa

Vastanneista naisia oli 30 ja miehiä oli 25, eli naisia vastanneista oli noin 55% ja miehiä oli noin 45 %.

Keskiluku ja keskihajonta:

Moodi on vastausvaihtoehto numero 1, sen frekvenssi on suurin 25. Mediaani eli järjestykseen asetetuista havaintoarvoista keskimmäinen on 2.

Keskiarvo=25x1+14x2+3x3+8x4+5x555=2,16

Keskihajonta: s=fi(xi-x(ka))2n-1 = 95,262455-1=1,3291,3

Laaditaan pylväsdiagrammi tuloksista:

Laaditaan ympyrädiagrammi tuloksista (prosentteineen)

Pohdintaa tuloksista:

Tuloksista voidaan havaita, että Etu-Töölön lukion opiskelijat kokevat tulevansa kohdelluksi tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.

Tuloksissa ei ollut paljoa eroa meidän omaan näkökulmaan koulun opiskelijoina.

Lähdeluettelo:

Etu-Töölön Lukion ilmapiiri- ja tasa-arvokysely lomake ja tulokset

Kontkanen, Lehtonen, Luosto: Pyramidi 6, 2012, SanomaPro s. 2-15”