Fysiikan opiskelijoiden ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyö radonin mittaamiseksi

Upeaa! Hienoa olla mukana oikeassa kansallisessa Säteilyturvakeskuksen (STUK) projektissa mittaamassa radonaltistusta koulussa. Pääsimme itse rakentamaan mittauspurkit ja asettamaan niitä 9 kpl koulumme alimpaan kerrokseen. STUKin asiantuntija ylitarkastaja Tuukka Turtiainen kävi vielä koulullamme kertomassa oppiainerajat ylittävästi radonista!

Kuva 1. Me! Fy9-kurssilaisia STUK’ssa

Radon on terveydelle vaarallinen alfa-aktiivinen jalokaasu, joka on peräisin maaperästä. Se on yksi Uraani-238 hajoamissarjan tytärytimistä ja sen sopiva puoliintumisaika (3,8d) mahdollistaa sen siirtymisen hengitysilmaan ja pohjavesiin. Lyhytikäiset alfa-ja beeta-aktiiviset hyvinkin säteilymyrkylliset tytärisotoopit Po-218, Pb-214, Bi-214, Po-214 ja Pb-214 saavuttavat säteilytasapainon radonin kanssa n.3 tunnissa. Varsinkin nämä ovat meidän terveydelle erityisen vaarallisia, koska ne kiinteinä tarttuvat kehkoputkiin ja -kudokseen sen lisäksi, että lähettävät vaarallista hiukkassäteilyä!

Kuva 2.Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen kertoo Uraani-238 -hajoamissarjasta, jonka yksi
 tytärydin Rn-222 on. Luennolla käytiin läpi myös säteilyn biologisia vaikutuksia. 

Suomen maaperän radonpitoisuus vaihtelee hyvinkin paljon. Asuntojen sisäilmaan radon pääsee rakenteiden välistä ilman paine-erojen takia. Tätä voidaan ehkäistä mm. ns. radonimurilla, joka asennetaan lattian alle, josta se imee ilmassa olevaa radonpitoista ilmaa ohjaten sen putken avulla pois rakennuksesta. Näin radonpitoinen huokosilma ei virtaa asuntoon.

Suomessa kaikissa asunnoissa radonpitoisuuden tulisi olla alle 400 Bq/m3, uusissa alle 200 Bq/m3. Suomessa mitattujen radonpitoisuuksien keskiarvo on 96 Bq/m3, mutta pahimmat mittaukset ovat olleet jopa 30 000 Bq/m3. Näistä kuulimme posterien äärellä ennen radonpurkkien kasaamista.

Kuva 3. Tarkastaja Katja Kojo kertoo radonin esiintymisestä Suomessa ja sen vaaroista.

Radonpitoisuus ja altistusaika vaikuttavat terveysriskeihin. Lasten ja nuorten pitkän kumuloituvan altistusajan takia koulujen radonpitoisuusmittauskampanja on käynnistetty. Tulokset valmistuvat vuoden 2017 aikana. Kuuntele tarkastaja Katja Kojon haastattelu aiheesta (http://areena.yle.fi/1-3740979 kohdasta 6:00-12:00). Säteilyturvakeskuksen nettisivuilla on valtavasti lisätietoa http://www.stuk.fi/aiheet/radon (7.12.2016)

Mittaukset tehdään Rn-purkeilla, jotka asetetaan mittauspaikkaansa n.2kk ajaksi marras-huhtikuun välisenä aikana. Näissä purkeissa on sisällä ohut polykarbonaattifilmi, jonka pinnassa alfahiukkasen reaktio aineen kanssa tapahtuu. Näissä törmäyskohdissa polymeeriverkko katkeaa. Kun tätä kalvoa käsitellään kemiallisesti emäksisessä etanoliliuoksessa sähkön avulla, saadaan nämä heikentyneet kohdat näkyviin. Jälkitiheyden avulla voidaan laskea radonpitoisuus, kun tiedetään altistusaika.

Kuva 4.Purkin osat: pohja, radonfilmi, absorbaattori, kansi sekä kaaviokuva purkin toimintaideasta.

Kuvan keskellä olevasta käsitellystä kalvosta näkee radonin jättämät jäljet. Tämän jälkitiheyden ja mittausajan perusteella voidaan laskea radonpitoisuus. Filmillä 700 alfajälkeä/cm2, mikä vastaa pitoisuutta 770 Bq/m3 eli moninkertaisesti yli ohjearvojen.

Opiskelijat kasasivat purkkeja itse: 9 kpl omalle koululle ja 8 kpl lähetettäviksi hämeen-linnalaislukioon. Lopuksi purkit suljettiin pussiin kuljetuksen ajaksi. Ilmatiiviillä saumalla estettiin ilman vaihtuminen purkissa ennen mittaus-pistettä. Opiskelijat vastailivat myös kysymyksiin, mitä olivat vierailulla oppineet. Ryhmäläiset myös kirjoittivat terveiset Hämeenlinnaan!

Koululla löydettiin yhdeksän hyvää sijoituspaikka mittauspurkeille alakerroksesta, noin metrin korkeudelta lattiasta huoneista, joissa oikeasti oleskellaan mm. opettajien ja opojen sekä terveydenhoitajan ja vahtimestarin työtilat, luokka- ja kahvihuoneet. Myös ala-aulasta opiskelijoiden tilasta keksittiin oiva paikka. Nyt vaan odottelemaan tammikuuta ja purkkien palauttamista STUKiin analysoitavaksi! 

Purkit keräyspaikoillaan seuraavat pari kuukautta.

International Business -kurssimme osallistui konferenssiin Tallinnassa

Etu-Töölön lukion YR9 International Business kurssin opiskelijat olivat tänä vuonna ensimmäisellä ulkomaan matkallaan Virossa.

Kurssiin kuuluu kaikkiaan viisi kansainvälistä tapahtumaa, joista yksi on Helsingissä, kaksi Tallinnassa, yksi Riikassa ja yksi Tukholmassa. Tapahtumien välillä opiskelijat tapaavat toisiaan sosiaalisen median kautta. Kurssi on osa Central Baltic Enterprise without Borders-hanketta.

Kurssilla opiskelijat muodostavat kansainvälisen yrityksen, jolla on toimintaa vähintään kahdessa maassa. Näin opiskelijat kansainvälistyvät, ja oppivat lisää naapurimaiden toimintakulttuureista ja bisnesajattelusta.

Päivät ovat täynnä toimintaa. Konferenssit koostuvat niin asiantuntijaluennoista, ryhmätehtävistä kuin yhteisistä illanvietoistakin. Katso video, kuinka kaksi ensimmäistä konferenssipäiväämme sujuivat Tallinnassa.

International Business -kurssimme osallistui konferenssiin Tallinnassa

Etu-Töölön lukion YR9 International Business kurssin opiskelijat olivat tänä vuonna ensimmäisellä ulkomaan matkallaan Virossa.

Kurssiin kuuluu kaikkiaan viisi kansainvälistä tapahtumaa, joista yksi on Helsingissä, kaksi Tallinnassa, yksi Riikassa ja yksi Tukholmassa. Tapahtumien välillä opiskelijat tapaavat toisiaan sosiaalisen median kautta. Kurssi on osa Central Baltic Enterprise without Borders-hanketta.

Kurssilla opiskelijat muodostavat kansainvälisen yrityksen, jolla on toimintaa vähintään kahdessa maassa. Näin opiskelijat kansainvälistyvät, ja oppivat lisää naapurimaiden toimintakulttuureista ja bisnesajattelusta.

Päivät ovat täynnä toimintaa. Konferenssit koostuvat niin asiantuntijaluennoista, ryhmätehtävistä kuin yhteisistä illanvietoistakin. Katso video, kuinka kaksi ensimmäistä konferenssipäiväämme sujuivat Tallinnassa.

Scientists in Schools – Aalto-yliopistoluennoitsijavieraana

tähtitieteilijä, tutkija Joni Tammi

8.11.2016, Fy9

Tähtitieteilijä, Aalto-yliopiston tutkija, Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi vieraili abien fysiikan työkurssilla 8.11.2016 Etu-Töölön lukiossa kertomassa monipuolisesti tähtitieteilijän työstä ja erilaisista tutkimuskohteista kuten neutriinotutkimuksesta Etelämantereella sekä mustista aukkoista ja aktiivisista galakseista. Esityksessä tuli kattavasti esille erilaisia avaruusteleskooppeja ja niiden toimintaa.  

Avaruusteleskooppien toimintaideaa esiteltiin upein valokuvin sekä selityksin optisen ja radio-teleskoopin eroista/yhtäläisyyksistä. Molemmat sähkömagneettisina aaltoina käyttäytyvät samoin, joten ne voidaan koota koveralla peilipinnalla. Koska näkyvän valon aallonpituus on sadoissa nanometreissä radioaallon aallonpituuden ollessa senttimetri/metriluokassa, pystytään radio-aaltojen havaitsemiseen valmistamaan paljon isompia teleskooppeja. Mitä isompi teleskooppi, sitä suuremmalta alueelta se kerää signaalia ja sitä himmeämpiä kohteita sillä saadaan tutkittua. Suomen suurin tähtitieteellinen radioteleskooppi, halkaisijaltaan 14m, sijaitsee Metsähovin radiotutkimus-asemalla Kylmälässä, Kirkkonummella. Lumelta ja näkyvältä valolta suojaava huppu mahdollistaa sen 24/7-käyttöajan. Radioaallot kulkevat vaivatta suojan läpi. Sen keräämä dataa käytetään mm. aktiivisten galaksien sekä Auringon ja Maapallon pyörimisen tutkimiseen. Koska mittalaitteet ovat erittäin herkkiä ja mittaavat heikkojakin signaaleja, tulee kaikkien tutkimusasemalla työskentelevien työntekijöiden ja vierailijoiden sähkömagneettista säteilyä käyttävät laitteet, kuten kännykät ja aktiivisuusrannekkeet olla pois päältä mittausten aikana, etteivät ne aiheuta häiriöitä tutkittaviin signaaleihin.

Kuva 1. Joni Tammi ja fysiikka 9 –kurssin abeja. Valkokankaalla kuva maailman suurimmasta 

radioteleskoopista, halkaisija 500m, sijaitsee Kiinassa, toistaiseksi ei vielä käytössä.

Kuva 2. Radioteleskoopit sijaitsevat usein vuoristossa tai aavikoilla avarassa tilassa. 

Niitä voidaan kääntää halutun signaalin suuntaan.

Avaruushavaintoja tehdessä käytetään useita eri aallonpituuksia, sillä eri aallonpituuksilla nähdään eri asioita. Maasta käsin ei voida kaikkea säteilyä havaita/mitata, sillä Maapallon ilmakehä aiheuttaa omat ongelmansa: se blokkaa röntgensäteilyn, suurimman osan UV-säteilystä, osan valosta ja lämmöstä. Sen sijaan radioaallot pääsevät hyvin ilmakehän läpi. Näin ollen mittalaitteita joudutaan joskus viemään avaruuteen kuten satelliitit ja Hubble teleskooppi, jotta ilmakehän häiriöt saadaan poistettua. Näiden välimuotoakin Nasa on kokeillut: viedään mittalaitteet lentokoneella ilmakehän yläpuolelle ja avataan sieltä näkymä avaruuteen. Mittausten jälkeen palataan ”illaksi kotiin”. ”Välimuoto”-lentokonelentää 12 km korkeudessa, ja teleskooppi on 2.5metrinen. 

Kuva 3. Eri aallonpituuksien avulla ”kuvattaessa” saadaan kohteesta eri asioita näkyviin.

Kuvassa on aktiivinen galaksi, eli galaksi, jonka keskustan supermassiivinen 

musta aukko synnyttää miljoonien valovuosien pituiset plasmasuihkut, 

jotka näkyvät vain radioteleskoopin kuvassa.

Avaruudesta tulevista hiukkasista pienen pieniä lähes minkään kanssa vuorovaikuttamattomia 

neutriinoja on erittäin hankala tutkia. Etelämantereella niitä on onnistuttu havaitsemaan siten neutriinoteleskooppi IceCubella. Maapalloa käytetään filterinä, jolloin se blokkaa kaikki hiukkaset neutriinoja lukuun ottamatta. Näin neutriinoja on onnistuttu mittaamaan n.2,5-3km syvältä jään sisältä. Etelämantereella, n.1km x 1km alueelle porattuihin lukuisiin reikiin, on laskettu langan varassa satoja kameroita. Niiden havaitsemien pienten valoväläyshavaintojen avulla voidaan laskea 3D -mallinnusta neutriinojen esiintymisestä. 

Opiskelijoita aina kiehtovista mustista aukoista opittiin myös paljon. Tuttu tieto, että musta aukko imee itseensä kaiken, myös valon, sai edelleen vahvistusta. Sen lisäksi päästiin kuvittelemaan videon avulla millaista olisi joutua mustan aukon lähelle ja miten sen mahtaisi huomata? Spagettifikaatio, jossa painovoima ollessa jaloissa ja päässä erisuuruinen, venyttäisi meidät ja lopulta hajottaisi palasiksi. Mikäli pääsisimme katsomaan mustasta aukon sisältä ulospäin, mitä näkisimme? Valoa, sillä ulkopuolelta mustaan aukkoon tuleva valo näyttäisi edelleen valoisalta. Tapahtumahorisontin takaa emme saa mitään tietoa, sillä sen reunalla pakonopeus on valonnopeus, joten sen sisäpuolelta ei mikään pääse ulos, ei edes valo.

Kuva 4. Musta aukko ja sen tapahtumahorisontti. 

Musta aukko toimii gravitaatiolle kuten kokoava linssi, nk. gravitaatiolinssi.

Kuva 5. Esimerkki, miten musta aukko toimisi, jos gravitaatiokentän tilalle 

laitettaisiin sähkömagneettinen kenttä ja näkyvä valo.

v.2014 tehdyssä Interstellar-elokuvassa astrofyysikko Kipp Thornen ja lukuisien muiden teoreettisten fyysikoiden matematiikan ja tuhansien tietokoneiden avulla suurella rahalla tehtiin tähän mennessä tarkimmat simulaatiot mustan aukon luonteesta ja käyttäytymisestä. Onneksi tämä data on julkaistu tutkijoiden käyttöön elokuvan teon jälkeen. 

Oli oivaa huomata, miten paljon lukiofysiikalla jo osataankaan. Kaksoistähtisysteemien pyöriminen toistensa ympäri yhdistettynä pyörimismäärän säilymislakiin, on helppo havaita ihan silmä-määräisestikin animaatiossa: hitausmomentin pienentyessä kulmanopeus kasvaa. Keplerin laeista lukiolaiset kuulevat gravitaatio ja pyöriminen -kurssilla: Kepler I lain toteutuminen omassa 

galaksissamme osoitti sen keskellä olevan mustan aukon itse asiassa olevankin elliptisten kiertoratojen polttopisteessä. Myös oman Aurinkokuntammekin rata on tällainen ellipsirata 

Linnunradan laitamilla. Newton II laki = dynamiikan peruslaki, jonka usein todetaan olevan lukio-fysiikan tärkein laki, F=ma ja sekä varaukselliseen hiukkaseen vaikuttava magneettinen voima 

F=qvB ovat validia faktaa myös tutkijamaailmassa. Samoin yksikkötarkastelu ja suuruusluokkien arviointi, jota myös kursseilla koko ajan teemme ja korostamme, osoittautuivat tutkijamaailman perustyökaluksi. Esimerkinomaisesti laskeskelimme MAOLin taulukkoarvojen (Auringon massa M, valon nopeus c, gravitaatiovakio G) pakonopeuden v avulla arvion, mihin suuruusluokkaan (r=säde) 

oma Aurinkomme tulisi pakata, jotta siitä tulisi musta aukko, jos valokaan ei pääse pakenemaan. 

Kaavasta huomaamme, että ainoa tekijä, mikä vaikuttaa kokoon on massa eli mitä suurempi massa, sitä suurempi musta aukko. Tulos 3km osoittaakin, että oman aurinkomme massa on hyvin pieni maailmankaikkeuden mittakaavassa ja että omasta Auringosta ei mustaa aukkoa koskaan tule syntymäänkään.

Kuva 6. Interstellar-elokuvaa varten mallinnettu mustan aukon visualisaatio. 

Taustalla valkotaululla lasku mustan aukon koosta, jos se muodostuisi meidän oman Auringon massasta.

Abivuonna opiskelijat suuntaavat ajatuksia jo lukion jälkeiseenkin aikaan. Yliopisto-opintojen rakennetta FK/FM - DI -vaiheeseen ja edelleen tutkijakoulun avulla väitöskirjaan ja edelleen post-doc -paikkaan maailmalla antoi ajatuksia yhdestä mahdollisuudesta lukion jälkeisestä elämästä. 

Monipuolinen koulutus (matematiikka, fysiikka, ohjelmointi, datankäsittely, tilastotiede, numeeriset menetelmät, ajattelun taidot) mahdollistavat tutkijoiden monipuolisen sijoittumisen työelämään. 

Opiskelijoiden palaute vierailuluennosta oli hyvin positiivista. Luento oli erittäin mielenkiintoinen, monipuolinen ja ymmärrettävä. Erityisesti he kertoivat oppineensa teleskoopeista ja mustista aukoista.

Madridin leirikoulu onnistui jälleen kerran

Leirikoulumatka Madridiin 9.-12.10.2016

Mukana 15 tylyläistä ja 2 opettajaa

Ystävyyskoulumme Colegio Legamar sijaitsee Madridin kupeessa Leganesissa. Suurin osa matkasta tuli vietettyä kuitenkin Madridin ihmeitä ihastellen, isäntäperheessä ja uusien ystävien kanssa seikkaillen. Lisää tietoa ystävyyskoulustamme löytyy koulun omilta nettisivuilta täältä: http://www.colegiolegamar.es/es

Tässä hieman tunnelmia ja kuvia matkalta. Mikään kattava kollaasi tämä ei tietenkään ole, mutta pieni kooste siitä, millaisia huomioita tuli matkalla tehtyä.

Nähtävyydet

Käytiin vierailemassa Madridin keskustassa tehtiin kierros jonka aikana näimme Madridin nähtävyyksiä ja hienoja rakennuksia. Tässä kuvassa Madridin kaupungintalo. - Vladi

Ruoka

Espanjalainen ruoka on lihapainotteista, ja jossain päin Espanjaa nauretaan päin naamaa kun kysyy missä on lähin kasvisravintola. Madrid on kuitenkin miljoonakaupunki, eikä vegaaniutenu ollut ihanalle isäntäperheelleni ongelma. Söin heidän ravintolassaan muy bien ruokaa ja hämmennyin ruoan määrästä.

Söimme porukalla myös perinteistä Espanjalaista jälkkäriä eli churroja suklaan kanssa. Espanjalaisten kouluruokakin oli ihan jees, parempaa kuin tylyssä. - Ansku

Leirikoulun tunnelma ja ihmiset Espanjassa

Espanjalaiset ihmiset olivat todella kivoja, sosiaalisia ja vieraanvaraisia. Minut otettiin heti hyvin vastaan isäntäperheessä, söin paljon ja nukuin hyvin. Tunnelma leirikoulussa oli erinomainen meillä oli aina hauskaa. Tutustuin espanjalaisiin oppilaisiin ja opin tuntemaan omat koulukaverini paremmin. - Janne

Kieli

Espanjan kielessä käytetään paljon eleitä ja ääntä. Kävimme yhtenä päivänä yksityiskoulussa vierailulla. Ääntäminen on melko samanlaista kuin suomen kielessä, jonka huomaa erityisesti, kun on paikan päällä. Kaikki olivat erityisen kannustavia, kun esittelimme itsemme.

Esittely oli seuraavanlainen, jossa kaikki saivat tuntumaa kieleen:

Hola                               Hei     

Me llamo…                    Minun nimeni on

Tengo … años              Olen … vuotias

Tengo … mascotas      Minulla on lemmikkejä / sisaruksia

          … hermanos

Me gusta …                  Minä pidän

Täytimme kohdat meille sopivin sanoin. - Vivian

Kulttuurishokkeja

Vaikka olen matkustanut melko paljon, hämmästelin silti espanjalaista tuttavallisuutta. Kaikki halailivat ja pussailivat toisiaan poskille. Suomalaiselle se voi tuntua vähän hankalalta alkuun, mutta palattuani Suomeen tajusin odottavani poskisuudelmia ja halauksia kavereiltani. Paikalliseen kulttuuriin tottui kuitenkin nopeasti! - Matilda

Vastavierailua odotellessa!

Saamme espanjalaiset vieraiksemme Helsinkiin keväällä. Nyt onkin siis vaativa tehtävämme pitää heistä vähintään yhtä hyvää huolta kuin meistä pidettiin ja keksiä heille vähintään yhtä hauskaa ohjelmaa kuin saimme itse kokea. Hankala haaste, mutta eiköhän se onnistu :)

Ilmiöiden opiskelu innostaa lukiossa. Etu-Töölön lukio esillä Helsinki - infossa

Kahvilla Regatassa

Ykkösten 16C- ryhmä kävi OPO -kurssin tunnilla kahvittelemassa ja rupattelemassa Café Regatassa.
Alamme jo vähän tuntea toisiamme :)

RO Jari Salmivainio

Tulevaisuuden Tieteentekijät vauhdissa Ke 4 -kurssin opiskelijoiden ohjauksessa

Tulevaisuuden Tieteentekijät vauhdissa Ke 4 -kurssin opiskelijoiden ohjauksessa

Teksti, Tiia Salokorpi

Toteutimme Kemia 4 -ryhmän kanssa maanantaina 30.6.2016 pienille esikoululaisille suunnittelemamme “Tulevaisuuden tieteentekijät” -tapahtuman. Tapahtuma liittyi projektijaksomme ilmiöihin Tulevaisuus ja Tiede.  Demonstroimme lapsille erilaisia kemian töitä ja joihinkin tehtäviin he saivat osallistua myös itse.

Ensin ovesta tuli varovaisesti vain muutama lapsi sisään, mutta lopulta pienestä rohkaisusta kaikki pääsivät luokan puolelle. Veimme heidät ensin “statiivina” toimineen luurangon luo, jonka kaulassa roikkui lappu. Siinä luki: ’’Tervetuloa’’ sydämineen. Teksti tuli näkyviin vasta, kun suihkutimme siihen rauta(III)kloridia, joka reagoi aineen kanssa, millä teksti oli kirjoitettu. Lasten silmissä teksti ilmestyi kuin tyhjästä.

Tästä pienet jo innostuivat ja menivät oikein innolla pukemaan kemian suojavarusteita päälleen. Vaikka takit, suojakäsineet ja -lasit olivat aivan liian isoja, he pitivät tiukasti vaatteet päällään ja lasit silmillään koko kierroksen ajan.

Jaoimme 10 hengen ryhmän kahtia ja ohjasimme heidät töiden pariin. Lapset saivat osallistua “jodikellokokeeseen” ja “elefantin hammastahna” -työhön esim. kaatamalla liuoksia mittalaseihin. Oli hauskaa nähdä, miten rohkeasti kaikki osallistuivat ja miten vakavissaan ja huolellisesti he käsittelivät liuoksia! Kun kummatkin ryhmät olivat päässeet tekemään ja näkemään molemmat töistä, ohjasimme koko ryhmän katsomaan seuraavia töitä, jotka Ke4-kurssin opiskelijat suorittivat.

Luvassa oli kaikkea aina vetyraketeista ja hiilen syntymisestä pomppiviin nallekarkkeihin. Eräs pikkuinen “tiedemies” tunnistikin heti tomusokerista syntyvän pötkylän hiileksi. Monet työt saivat minutkin hämmästelemään ja ihmettelemään, joten voin vain kuvitella, miten pieni lapsi, joka ei tiedä kemiasta tai siinä tapahtuvista reaktioista vielä mitään, ihmettelee silmät pyöreinä! Lopuksi oli vielä tietokilpailu, missä paras pari palkittiin. Tietokilpailussakin lapset olivat yllättävän innokkaita ja tiesivät hyvin vastauksia kysymyksiin. Mikä hienointa, elleivät he tienneet, he ainakin yrittivät.

Oli suuri positiivinen yllätys, että lapset kyselivät niin paljon. He ihmettelivät, kysyivät ja kommentoivat. Itse sai oikein miettiä, miten selittää esikoululaiselle tarpeeksi yksinkertaisesti kemiallisia reaktioita. Heidän silmistään näkyi ihmettely sekä halu tietää lisää. Tuo into usein katoaa vanhemmalla iällä. Ei enää ihmettele, miten ja miksi kaikki tapahtuu. Uskon, että parhaimmilla tiedemiehillä on edelleen sisällään pieni lapsi, joka janoaa tietoa ja kysyy: ’’Miksi?’’ ja ’’Miten?"

 KIITOS Ke 4 -kurssin opiskelijat ja  Reino sekä hänen esikoululaisystävänsä ohjaajineen!

Fysiikan kurssilaiset Milleniumin pauloissa

Millennium-teknologiapalkinto on suomalainen tunnustus parempaa elämää edistäville innovaatioille. Tänä vuonna TAF (Technology Academy Finland) myönsi sen biokemisti Frances Arnoldille Suunnatun Evoluution tutkimisesta ja kehittämisestä. Hyvä elämä, tiede ja tulevaisuus ovat mitä parhaimmin edustettuna tässä kahden vuoden välein jaettavassa huippupalkinnossa.

Koska nuorissa on tulevaisuus, TAF järjesti kolmipäiväisen pelaamista, koodaamista ja innovaatioita -käsittelevän MilleniumX- tapahtuman Kaapelitehtaalla 20.-22.5.2016. Lukiolaisille oli erityisesti suunnattu Åbo Akademin, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Aalto-korkeakoulun tutkijoiden energiainnovaatioiden pitchaustilaisuus. Kuulimme mm. bakteerien uudelleenkoodauksesta, aurinkokennoista, hiilinanoputken valmistuksesta sekä käyttömahdollisuudesta polttokennojen katalyytteinä. Aurinkovoimaloilla voitaisiin tehdä ekologisesti energiaa polttokennoissa poltettavan vedyn valmistamiseen vedestä. Myös juomaveden puhdistus nousi esille. Lyhyiden, ytimekkäiden ja selkeiden esitysten jälkeen esittelypisteillä pääsi tutustumaan asioihin tarkemmin sekä juttelemaan itse tutkijoiden kanssa. 

Yhteensä n. 40 Etu-Töölön fysiikan opiskelijaa vieraili tapahtumassa, josta opiskelija Jenni Turunen laati oivallisen koosteen omasta näkökulmastaan. Koulullamme hän kertoi idearikkaasti ja innostuneesti siitä, mitä kaikkea hän paikan päällä pääsi näkemään ja kokemaan.  

Osa opiskelijoitamme innostui vielä Aalto-yliopistolla pidetystä yleisöluennosta 25.5.2016: Millenium-palkittu Frances Arnold ja Suunnattu Evoluutio. Oli upeaa päästä kuuntelemaan tällaista huippuluentoa.