Vierailu Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon

Menimme vierailulle koko Fy7 ryhmän kanssa Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon tiistaina 12.5.2015 klo 13-16. Vierailu sopi hyvin 5. jakson kansainvälisyysilmiöön, sillä viime vuosina olemme saaneet kuulla Cernin, Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen (Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire) uutisia Higgsin hiukkasen löytymisestä. 

Ennen vierailua Fy7-kurssilla oltiin käsitelty sähkö- ja magneettikenttien avulla toteutettujen hiukkaskiihdyttimien toimintaperiaate. Tämän raportin kirjoittajat perehtyivät erilaisiin maailmalla oleviin kiihdyttimiin sekä tekivät siitä esityksen muille kurssilaisille. Hiukkaskiihdyttimiä löytyy yllättävistäkin paikoista, kuten kuvaputkitelevisioista ja sairaaloiden röntgenputkista, vaikka yleisesti mieleemme tuleekin suuret kansainväliset kiihdyttimet, kuten maailman suurimmat hiukkasten liike-energiat tuottava LHC (large hadron collider) Cernissä.

Kumpulassa, van der Graaf-tyyyppiselle kiihdyttimelle saavuttaessa, ensimmäiseksi paikan päällä meistä jokaisen piti kirjoittaa nimensä vieraskirjaan, jonka jälkeen lähdimme kierrokselle.  

Vierailun aikana meille esiteltiin erilaisia hiukkaskiihdyttimiä. Hiukkaskiihdyttimet ovat laitteita, jotka sähkökentän avulla kiihdyttävät ja magneettikentän avulla suuntaavat sähköisesti varautuneita hiukkasia. 

Ensimmäiseksi meille esiteltiin kyseisen kiihdyttimen yläosa.

Siitä meille kerrottiin mm. mistä kohtaa Cs-atomista otetut varatut hiukkaset menevät kiihdyttimen sisään ja millainen tyhjiöputki siinä on.

Tämän jälkeen maan alla meille esiteltiin saman van der Graaf -tandemkiihdyttimen keskiosa.

Maksimienergiaan saavutettuaan hiukkaset ohjattiin kohtiohallissa oikeaan tutkimushaaraan, joita kaikkiaan oli neljä, ellei jopa viisi erilaista. Radiohiili-iänmäärityksessä päästään ko. menetelmällä määrittämään näytteen ikä siihen sitoutuneen ¹⁴C:sta avulla. Muissa haaroissa päästiin mm. alkuaineanalyysin pariin sekä avaruusolojen simulointiin käytännössä. Yliopistolla tehtyä teoreettiset, laskennalliset tulokset tulee pystyä verifioimaan myös kokeellisesti.  

Tämän jälkeen menimme katsomaan toista hiukkaskiihdytintä. Tämä kiihdytin oli pallomainen, yksinkertaisempi ja halvempi kuin suurempi kiihdytin. Kuka vaan voi ostaa tällaisen kiihdyttimen. Kiihdyttimessä ei lukenut missään mitään tietoja valmistajasta tai muista asioista - melko salamyhkäistä. Tällä kiihdyttimellä ei tuotettu niin suurienergisiä hiukkasia kuin tuolla isolla, vaan tarkoitus oli tuottaa suuri hiukkasvirta esim. puolijohteiden pommittamiseen = puolijohteiden seostaminen p/n-tyyppisiksi.

Ennen vierailun loppumista kävimme vielä tutustumassa Helsingin Yliopiston fysiikan laitokseen. http://www.physics.helsinki.fi/

Siellä meille esiteltiin paikkoja sekä kerrottiin yleisesti fysiikan laitoksesta ja sen kansainvälisyydestä. '

Piipahdimme suuressa tiedekirjastossa ja kurkkasimme “olohuoneeseen”, jossa opiskelijat saivat viettää vapaa-aikaansa kurssitoveriensa kanssa. F2k-laboratoriossa näimme fysiikan laitosta ja yliopisto-opiskelua esittelevän videon, jossa avattiin yliopisto-opintojen monisäikeisyyttä ja yksilöllisyyttä ja kannustettiin monipuolisuuteen ja avarakatseisuuteen sekä kansainvälisyyteen. Saimme myös esittää kysymyksiä, jos joku jäi kaivertamaan. Meille selvisi myös, että Fy8 - aine ja säteily - kurssilla tulisimme uudestaan fysiikan laitokselle, mutta sillä kertaa tekemään fysikaalisia kokeita hieman “hienompaan” ympäristöön. Odotamme sitä innolla! 

Kirjoittajat Fy7-kurssin opiskelijat Heidi, Jake, Namra ja Oona