lauantai 10. kesäkuuta 2017

Ideasta musikaaliksi

                                                       
”Nyt se tapahtuu!” ajattelin, kun viime keväänä saimme tietää tämän lukuvuoden ilmiöt, jotka olivat tiede, tulevaisuus ja hyvä elämä Suomi 100 -näkökulmasta. Nyt oli aika toteuttaa äidinkielenopettajan haave Kalevala-aiheisesta musikaalista.

Otin Kalevalan käsittelyyn jo syksyllä ÄI6-kursilla, jossa opiskelijoiden kanssa tutustuimme kansalliseepoksemme tarinoihin ja hahmoihin. Opiskelijat ideoivat nykyvastineita Kalevalan sankareille. Samalla alkoi mielessäni hahmottua musikaalin idea: Kalevalan vauhdikkaat tarinat ja ongelmat nykynuoren elämässä. Inspiraation lähteenä toimi myös Johanna Sinisalon romaani Sankarit. Joulukahvittelun lomassa kerroin ideastani musiikinopettajalle Jesse Vierelälle.

      


Vuosi vaihtui. Esseiden korjaamisten lomassa kirjailin ylös kohtaus- ja biisi-ideoita. Kullervon onneton elämä alkoi pyöriä mielessäni yhä uudestaan. Aloin nähdä nykyajan Kullervoja kirjoissa, elokuvissa, uutisotsikoissa ja kaduilla. Mutta kansalliseepoksessamme on myös naissankareita ja kilpalaulantaa sekä tietysti Sampo. Ketkä olisivat tämän ajan pelimiehiä ja ukkometsoja? Mikä tuo nykynuorille onnea?

Oli aika pitää ensimmäinen palaveri musiikinopettajan kanssa. Alusta asti olimme samaa mieltä siitä, että musikaalistamme tulisi komedia. Neljännen jakson lopussa kutsuimme musikaaliryhmän koolle ja sovimme rooleista ja vastuualueista. Oli hienoa huomata, kuinka innostunut porukka meillä oli koossa. Tästä olisi hyvä jatkaa!

Ilmiöjakso alkoi. Aloin koota kohtausideoita käsikirjoitukseksi. Ilmaisutaidon tunneilla teimme improvisaatioharjoituksia, perehdyimme Kalevalan maailmaan ja hahmoihin, harjoittelimme roolin rakentamista sekä suunnittelimme lavasteita ja pukuja.



                                    Sarjakuva: Sini Salonen

Musiikin tunneilla treenailtiin Suomi-teemaan sopivia biisejä. Opiskelijat olivat ensitapaamisesta asti mukana ideoimassa musikaaliin sopivia kappaleita. Mietimme yhdessä musiikkivalintoja, sovituksia ja sitä, miten musiikki tukee kokonaisuutta, vahvistaa henkilöhahmoja ja tunnetiloja sekä luo uusia näkökulmia. Sovituksia harjoiteltiin aluksi pääasiassa muusikoiden kesken ja draamaryhmän harjoitusten edetessä monet solisteista tulivat mukaan musiikkiharjoituksiin. Työskentelyn edetessä joitain kappaleita hylättiin ja joitain uusia otettiin mukaan musikaaliin. Solistien kanssa pidettiin myös erillisiä lauluharjoituksia sekä opettajan säestyksellä että bändin kanssa. Yksittäiset kohtaukset ja musiikkikappaleet muovautuivat vähitellen kokonaiseksi esitykseksi, kun pääsimme yhdessä saliin harjoittelemaan ja menemään kokonaisuutta läpi.


Musikaalibändi kenraaliharjoituksessa

Musikaaliin oli alun perin tarkoitus tulla mukaan myös ruotsin ryhmän toteuttama video, mutta se jäi ideaksi. Silti ajatuksiimme jäi kytemään tämä Suomi – Ruotsi-asetelma. Ja ihmekös tuo, kun työskentelemme risteilylukioksi nimitetyssä Tylyssä. Koska meidän musikaalistamme olisi tulossa komedia, niin mikä sen mukavampaa kuin nauraa itselle. Kansainvälisyys kunniaan! Musikaaliimme tulisi siis risteilykohtaus, joka rinnastuisi Kalevalan tarinaan, jossa Sampo tuhoutuu ryöstömatkalla. Ilmaisutaidon tunnilla teimme improvisaatioharjoituksia, joissa alkoi hahmottua, mitä kohtauksessa tapahtuu ja kuka pelastaa Kalevalankadun lukion nuoret ajautumasta syvemmälle aaltoihin, jotta heillä jokaisella olisi edessään hyvä elämä ja katse kohti tulevaisuutta. Tylyn viides musikaali sai nimekseen Parin muuttujan musikaali.

Musikaalin esitykset menivät hienosti. Me opettajat katsoimme ylpeydellä opiskelijoita, jotka voimia vievän ilmiöjakson ja harjoittelun jälkeen ylittivät itsensä, heittäytyivät täysillä, tukivat toisiaan, loistivat upeina tähtinä. Kiitos! Pidetään huolta!



         
                                           Ensi-ilta


Suvi Reijonen ja Jesse Vierelä

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Fysiikan opiskelijat Kumpulassa





Tiede, tulevaisuus ja hyvä elämä, Suomi 100v - ilmiöjakso

- siinä innoittajat vierailullemme Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon sekä ilmakehätieteiden osastolle. Ehdottomasti myös yleisesittely, mitä kaikkea fysiikan laitoksella voi opiskella ja miten sinne pääsee, olivat antoisaa tietoa fy7-kurssin opiskelijoille. Lisää vierailusta voi lukea opiskelijoiden Emil Aallon ja Oskari Korpelan kirjoittamasta blogitekstistä.














Arkadianmäellä rakennetaan tulevaisuuden Suomea

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen vieraili Tylyssä 31.toukokuuta YH1-kurssin vieraana. Kuinka paljon kansanedustajat voivat vaikuttaa tulevaisuuteen ja hyvään elämään? Opiskelijat kyselivät ja kansanedustaja vastasi. Vitosjakson ilmiömme tulevaisuus ja hyvä elämä olivat mukana lähes kaikissa kysymyksissä ja vastauksissa!



Keskustelimme mm. ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista Suomessa ja muualla sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta. Keskustelua syntyi myös hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, kuten SOTE-uudistuksesta. Myös koulutus on panostusta tulevaisuuteen, painotti kansanedustaja, jonka mielestä opiskelun maksuttomuuden tulisi ehdottomasti säilyä eikä opintotuestakaan olisi pitänyt leikata.


Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa moniin asioihin, mutta yhteiseen tulevaisuuteemme voi vaikuttaa muuallakin kuin eduskunnassa.  Tärkeää työtä tulevaisuutemme eteen tehdään niin kuntien valtuustoissa kuin Euroopan unionissakin, Sarkkinen totesi ja muistutti myös, että jokainen meistä voi myös vaikuttaa omassa elämässään, työssään ja elinympäristössään. Tämä kannattaa siis pitää mielessä!


ARJEN REALISMIA – Uskonnon ja äidinkielen yhteisprojekti

Ennen ilmiöjakson alkua mietimme, millaisia yhtymäkohtia olisi etiikan ja kirjallisuuden tyylikausien kursseilla. Yhdistäväksi tekijöiksi nousivat paitsi ilmiöt hyvä elämä, tulevaisuus ja tiede, myös ajankohtaisia teemoja tutkiva realismi. Tavoitteena oli herättää nuoret huomaamaan, millaista on arkielämä sellaisella lapsella tai nuorella, joka ei voi elää ns. normaalia elämää erilaisten yhteiskunnallisten epäkohtien vuoksi. Tällaisia epäkohtia ovat esimerkiksi: lastensuojeluun, maahanmuuttoon ja vammaisten elämään liittyvät ongelmat.


  Projekti käynnistyi 2.5 salitilaisuudella, jossa Lastensuojelun keskusliiton työntekijä Susanna Hoikkala ja Osallisuudenaika ry:n kokemusasiantuntija Minna Kallio kertoivat lastensuojelun historiasta ja nykypäivästä. Opiskelijat tekivät kysymyksiä ja muistiinpanoja projektin seuraavia vaiheita varten. Nykypäivän lastensuojelun tarpeessa olevien määrä herätti opiskelijat näkemään todellisuutta uusin silmin. Tulevaisuus ja hyvä elämä eivät ole kaikille lapsille itsestään selviä asioita. Susanna Hoikkala kertoi myös kuinka tärkeää on jatkuva tutkimus ja tieteen tuottamat tulokset, jotta lastensuojelua voidaan kehittää jatkuvasti.

Seuraavalla kaksoistunnilla projekti jatkui niin, että opiskelijat jakautuivat ryhmiin ilmiönsä mukaan siten, että jokaisessa ryhmässä oli sekä uskonnon että äidinkielen opiskelijoita. Ensimmäisen tunnin aikana opiskelijat tutustuivat Classroom-tehtävien avulla erilaisten vähemmistöryhmien elämään ja ongelmiin. Materiaalina oli videoita, nettisivuja, kirjoja ja lehtiä. Toisen tunnin aikana ryhmät tekivät varsinaisen projektityön, joka oli joko video, vaikuttava teksti tai julistesarja. Kaikkia näitä muotoja valittiin. Työssä piti näkyä oma ilmiö sekä valittu teema (lastensuojelu, maahanmuutto, vammaisuus tai muuhun vähemmistöryhmään kohdistuva epäkohta). Ryhmätöiden lomassa oli luokassa 204 tarjolla kahvia ja teetä.


Lastensuojelua käsittelevissä töissä näkyi yhteiskunnallisten muutosten aikasaama kehitys lastensuojelutyössä. Entisaikojen huutolaislasten, orpojen ja köyhien kohtalo oli jäänyt salitilaisuudesta mieleen. Nykyaikainen lastensuojelu koettiin hyvää elämää ja tulevaisuutta tukevana tekijänä. Vammaisten nuorten integroituminen muiden nuorten pariin koettiin tärkeänä. Perheiden päihdeongelmat näkyivät varsinkin julistesarjoissa. Monessa työssä nostettiin esille myös järjestöjä, jotka tekevät työtään paremman arjen puolesta.

Teemojen käsittely jatkui oppiaineiden omilla tunneilla siten, että äidinkielessä kirjoitettiin tekstitaitovastaus realismin aikaista lastensuojelua kuvaavan Oliver Twist -romaanikatkelman pohjalta. Lisäksi opiskelijoiden tehtävänä oli tutkia lähiympäristöään ja ottaa kuva arjen epäkohdista, kuten ympäristön roskaamisesta ja töhrimisestä. Uskonnossa käytiin vierailulla Töölön seurakunnan Kerhiksellä ja Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyötä tekevässä yksikössä Snellussa. Näiden vierailujen kautta opiskelijat saivat vertailla yhteiskunnan ja seurakunnan nuorisoon kohdistuvaa auttamistyötä. Tästä vertailusta kirjoitettiin pohdiskeleva teksti tai tehtiin erilaisia muita sähköisiä töitä esim. powerpointeja tai mindmappeja.





Kurssien palautustuokiossa kävimme yhdessä läpi projektin tavoitteen, toteutumisen ja projektityöt, niin yhteiset kuin molempien oppiaineiden omat työt, esiteltiin koko ryhmälle. Opettajien ja opiskelijoiden mielestä projekti onnistui hyvin.



Suvi Reijonen ja Satu Vierimaa