maanantai 21. marraskuuta 2016

International Business -kurssimme osallistui konferenssiin Tallinnassa


Etu-Töölön lukion YR9 International Business kurssin opiskelijat olivat tänä vuonna ensimmäisellä ulkomaan matkallaan Virossa.

Kurssiin kuuluu kaikkiaan viisi kansainvälistä tapahtumaa, joista yksi on Helsingissä, kaksi Tallinnassa, yksi Riikassa ja yksi Tukholmassa. Tapahtumien välillä opiskelijat tapaavat toisiaan sosiaalisen median kautta. Kurssi on osa Central Baltic Enterprise without Borders-hanketta.

Kurssilla opiskelijat muodostavat kansainvälisen yrityksen, jolla on toimintaa vähintään kahdessa maassa. Näin opiskelijat kansainvälistyvät, ja oppivat lisää naapurimaiden toimintakulttuureista ja bisnesajattelusta.

Päivät ovat täynnä toimintaa. Konferenssit koostuvat niin asiantuntijaluennoista, ryhmätehtävistä kuin yhteisistä illanvietoistakin. Katso video, kuinka kaksi ensimmäistä konferenssipäiväämme sujuivat Tallinnassa.

International Business -kurssimme osallistui konferenssiin Tallinnassa


Etu-Töölön lukion YR9 International Business kurssin opiskelijat olivat tänä vuonna ensimmäisellä ulkomaan matkallaan Virossa.

Kurssiin kuuluu kaikkiaan viisi kansainvälistä tapahtumaa, joista yksi on Helsingissä, kaksi Tallinnassa, yksi Riikassa ja yksi Tukholmassa. Tapahtumien välillä opiskelijat tapaavat toisiaan sosiaalisen median kautta. Kurssi on osa Central Baltic Enterprise without Borders-hanketta.

Kurssilla opiskelijat muodostavat kansainvälisen yrityksen, jolla on toimintaa vähintään kahdessa maassa. Näin opiskelijat kansainvälistyvät, ja oppivat lisää naapurimaiden toimintakulttuureista ja bisnesajattelusta.

Päivät ovat täynnä toimintaa. Konferenssit koostuvat niin asiantuntijaluennoista, ryhmätehtävistä kuin yhteisistä illanvietoistakin. Katso video, kuinka kaksi ensimmäistä konferenssipäiväämme sujuivat Tallinnassa.

perjantai 18. marraskuuta 2016

Scientists in Schools – Aalto-yliopistoluennoitsijavieraana
tähtitieteilijä, tutkija Joni Tammi
8.11.2016, Fy9


Tähtitieteilijä, Aalto-yliopiston tutkija, Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi vieraili abien fysiikan työkurssilla 8.11.2016 Etu-Töölön lukiossa kertomassa monipuolisesti tähtitieteilijän työstä ja erilaisista tutkimuskohteista kuten neutriinotutkimuksesta Etelämantereella sekä mustista aukkoista ja aktiivisista galakseista. Esityksessä tuli kattavasti esille erilaisia avaruusteleskooppeja ja niiden toimintaa.  

Avaruusteleskooppien toimintaideaa esiteltiin upein valokuvin sekä selityksin optisen ja radio-teleskoopin eroista/yhtäläisyyksistä. Molemmat sähkömagneettisina aaltoina käyttäytyvät samoin, joten ne voidaan koota koveralla peilipinnalla. Koska näkyvän valon aallonpituus on sadoissa nanometreissä radioaallon aallonpituuden ollessa senttimetri/metriluokassa, pystytään radio-aaltojen havaitsemiseen valmistamaan paljon isompia teleskooppeja. Mitä isompi teleskooppi, sitä suuremmalta alueelta se kerää signaalia ja sitä himmeämpiä kohteita sillä saadaan tutkittua. Suomen suurin tähtitieteellinen radioteleskooppi, halkaisijaltaan 14m, sijaitsee Metsähovin radiotutkimus-asemalla Kylmälässä, Kirkkonummella. Lumelta ja näkyvältä valolta suojaava huppu mahdollistaa sen 24/7-käyttöajan. Radioaallot kulkevat vaivatta suojan läpi. Sen keräämä dataa käytetään mm. aktiivisten galaksien sekä Auringon ja Maapallon pyörimisen tutkimiseen. Koska mittalaitteet ovat erittäin herkkiä ja mittaavat heikkojakin signaaleja, tulee kaikkien tutkimusasemalla työskentelevien työntekijöiden ja vierailijoiden sähkömagneettista säteilyä käyttävät laitteet, kuten kännykät ja aktiivisuusrannekkeet olla pois päältä mittausten aikana, etteivät ne aiheuta häiriöitä tutkittaviin signaaleihin.


Kuva 1. Joni Tammi ja fysiikka 9 –kurssin abeja. Valkokankaalla kuva maailman suurimmasta 
radioteleskoopista, halkaisija 500m, sijaitsee Kiinassa, toistaiseksi ei vielä käytössä.



Kuva 2. Radioteleskoopit sijaitsevat usein vuoristossa tai aavikoilla avarassa tilassa. 
Niitä voidaan kääntää halutun signaalin suuntaan.

Avaruushavaintoja tehdessä käytetään useita eri aallonpituuksia, sillä eri aallonpituuksilla nähdään eri asioita. Maasta käsin ei voida kaikkea säteilyä havaita/mitata, sillä Maapallon ilmakehä aiheuttaa omat ongelmansa: se blokkaa röntgensäteilyn, suurimman osan UV-säteilystä, osan valosta ja lämmöstä. Sen sijaan radioaallot pääsevät hyvin ilmakehän läpi. Näin ollen mittalaitteita joudutaan joskus viemään avaruuteen kuten satelliitit ja Hubble teleskooppi, jotta ilmakehän häiriöt saadaan poistettua. Näiden välimuotoakin Nasa on kokeillut: viedään mittalaitteet lentokoneella ilmakehän yläpuolelle ja avataan sieltä näkymä avaruuteen. Mittausten jälkeen palataan ”illaksi kotiin”. ”Välimuoto”-lentokonelentää 12 km korkeudessa, ja teleskooppi on 2.5metrinen. 



Kuva 3. Eri aallonpituuksien avulla ”kuvattaessa” saadaan kohteesta eri asioita näkyviin.
Kuvassa on aktiivinen galaksi, eli galaksi, jonka keskustan supermassiivinen 
musta aukko synnyttää miljoonien valovuosien pituiset plasmasuihkut, 
jotka näkyvät vain radioteleskoopin kuvassa.

Avaruudesta tulevista hiukkasista pienen pieniä lähes minkään kanssa vuorovaikuttamattomia 
neutriinoja on erittäin hankala tutkia. Etelämantereella niitä on onnistuttu havaitsemaan siten neutriinoteleskooppi IceCubella. Maapalloa käytetään filterinä, jolloin se blokkaa kaikki hiukkaset neutriinoja lukuun ottamatta. Näin neutriinoja on onnistuttu mittaamaan n.2,5-3km syvältä jään sisältä. Etelämantereella, n.1km x 1km alueelle porattuihin lukuisiin reikiin, on laskettu langan varassa satoja kameroita. Niiden havaitsemien pienten valoväläyshavaintojen avulla voidaan laskea 3D -mallinnusta neutriinojen esiintymisestä. 

Opiskelijoita aina kiehtovista mustista aukoista opittiin myös paljon. Tuttu tieto, että musta aukko imee itseensä kaiken, myös valon, sai edelleen vahvistusta. Sen lisäksi päästiin kuvittelemaan videon avulla millaista olisi joutua mustan aukon lähelle ja miten sen mahtaisi huomata? Spagettifikaatio, jossa painovoima ollessa jaloissa ja päässä erisuuruinen, venyttäisi meidät ja lopulta hajottaisi palasiksi. Mikäli pääsisimme katsomaan mustasta aukon sisältä ulospäin, mitä näkisimme? Valoa, sillä ulkopuolelta mustaan aukkoon tuleva valo näyttäisi edelleen valoisalta. Tapahtumahorisontin takaa emme saa mitään tietoa, sillä sen reunalla pakonopeus on valonnopeus, joten sen sisäpuolelta ei mikään pääse ulos, ei edes valo.


Kuva 4. Musta aukko ja sen tapahtumahorisontti. 
Musta aukko toimii gravitaatiolle kuten kokoava linssi, nk. gravitaatiolinssi.


Kuva 5. Esimerkki, miten musta aukko toimisi, jos gravitaatiokentän tilalle 
laitettaisiin sähkömagneettinen kenttä ja näkyvä valo.

v.2014 tehdyssä Interstellar-elokuvassa astrofyysikko Kipp Thornen ja lukuisien muiden teoreettisten fyysikoiden matematiikan ja tuhansien tietokoneiden avulla suurella rahalla tehtiin tähän mennessä tarkimmat simulaatiot mustan aukon luonteesta ja käyttäytymisestä. Onneksi tämä data on julkaistu tutkijoiden käyttöön elokuvan teon jälkeen. 

Oli oivaa huomata, miten paljon lukiofysiikalla jo osataankaan. Kaksoistähtisysteemien pyöriminen toistensa ympäri yhdistettynä pyörimismäärän säilymislakiin, on helppo havaita ihan silmä-määräisestikin animaatiossa: hitausmomentin pienentyessä kulmanopeus kasvaa. Keplerin laeista lukiolaiset kuulevat gravitaatio ja pyöriminen -kurssilla: Kepler I lain toteutuminen omassa 
galaksissamme osoitti sen keskellä olevan mustan aukon itse asiassa olevankin elliptisten kiertoratojen polttopisteessä. Myös oman Aurinkokuntammekin rata on tällainen ellipsirata 
Linnunradan laitamilla. Newton II laki = dynamiikan peruslaki, jonka usein todetaan olevan lukio-fysiikan tärkein laki, F=ma ja sekä varaukselliseen hiukkaseen vaikuttava magneettinen voima 
F=qvB ovat validia faktaa myös tutkijamaailmassa. Samoin yksikkötarkastelu ja suuruusluokkien arviointi, jota myös kursseilla koko ajan teemme ja korostamme, osoittautuivat tutkijamaailman perustyökaluksi. Esimerkinomaisesti laskeskelimme MAOLin taulukkoarvojen (Auringon massa M, valon nopeus c, gravitaatiovakio G) pakonopeuden v avulla arvion, mihin suuruusluokkaan (r=säde) 
oma Aurinkomme tulisi pakata, jotta siitä tulisi musta aukko, jos valokaan ei pääse pakenemaan. 


Kaavasta huomaamme, että ainoa tekijä, mikä vaikuttaa kokoon on massa eli mitä suurempi massa, sitä suurempi musta aukko. Tulos 3km osoittaakin, että oman aurinkomme massa on hyvin pieni maailmankaikkeuden mittakaavassa ja että omasta Auringosta ei mustaa aukkoa koskaan tule syntymäänkään.


Kuva 6. Interstellar-elokuvaa varten mallinnettu mustan aukon visualisaatio. 
Taustalla valkotaululla lasku mustan aukon koosta, jos se muodostuisi meidän oman Auringon massasta.

Abivuonna opiskelijat suuntaavat ajatuksia jo lukion jälkeiseenkin aikaan. Yliopisto-opintojen rakennetta FK/FM - DI -vaiheeseen ja edelleen tutkijakoulun avulla väitöskirjaan ja edelleen post-doc -paikkaan maailmalla antoi ajatuksia yhdestä mahdollisuudesta lukion jälkeisestä elämästä. 
Monipuolinen koulutus (matematiikka, fysiikka, ohjelmointi, datankäsittely, tilastotiede, numeeriset menetelmät, ajattelun taidot) mahdollistavat tutkijoiden monipuolisen sijoittumisen työelämään. 
Opiskelijoiden palaute vierailuluennosta oli hyvin positiivista. Luento oli erittäin mielenkiintoinen, monipuolinen ja ymmärrettävä. Erityisesti he kertoivat oppineensa teleskoopeista ja mustista aukoista.



torstai 3. marraskuuta 2016

Madridin leirikoulu onnistui jälleen kerran

Leirikoulumatka Madridiin 9.-12.10.2016

Mukana 15 tylyläistä ja 2 opettajaa

Ystävyyskoulumme Colegio Legamar sijaitsee Madridin kupeessa Leganesissa. Suurin osa matkasta tuli vietettyä kuitenkin Madridin ihmeitä ihastellen, isäntäperheessä ja uusien ystävien kanssa seikkaillen. Lisää tietoa ystävyyskoulustamme löytyy koulun omilta nettisivuilta täältä: http://www.colegiolegamar.es/es

Tässä hieman tunnelmia ja kuvia matkalta. Mikään kattava kollaasi tämä ei tietenkään ole, mutta pieni kooste siitä, millaisia huomioita tuli matkalla tehtyä.

Nähtävyydet
IMG_3371.JPG

Käytiin vierailemassa Madridin keskustassa tehtiin kierros jonka aikana näimme Madridin nähtävyyksiä ja hienoja rakennuksia. Tässä kuvassa Madridin kaupungintalo. - Vladi

Ruoka

Espanjalainen ruoka on lihapainotteista, ja jossain päin Espanjaa nauretaan päin naamaa kun kysyy missä on lähin kasvisravintola. Madrid on kuitenkin miljoonakaupunki, eikä vegaaniutenu ollut ihanalle isäntäperheelleni ongelma. Söin heidän ravintolassaan muy bien ruokaa ja hämmennyin ruoan määrästä.
Söimme porukalla myös perinteistä Espanjalaista jälkkäriä eli churroja suklaan kanssa. Espanjalaisten kouluruokakin oli ihan jees, parempaa kuin tylyssä. - Ansku

IMG_3300.JPG

Leirikoulun tunnelma ja ihmiset Espanjassa
Espanjalaiset ihmiset olivat todella kivoja, sosiaalisia ja vieraanvaraisia. Minut otettiin heti hyvin vastaan isäntäperheessä, söin paljon ja nukuin hyvin. Tunnelma leirikoulussa oli erinomainen meillä oli aina hauskaa. Tutustuin espanjalaisiin oppilaisiin ja opin tuntemaan omat koulukaverini paremmin. - Janne


Kieli

Espanjan kielessä käytetään paljon eleitä ja ääntä. Kävimme yhtenä päivänä yksityiskoulussa vierailulla. Ääntäminen on melko samanlaista kuin suomen kielessä, jonka huomaa erityisesti, kun on paikan päällä. Kaikki olivat erityisen kannustavia, kun esittelimme itsemme.

Esittely oli seuraavanlainen, jossa kaikki saivat tuntumaa kieleen:
Hola                               Hei     
Me llamo…                    Minun nimeni on
Tengo … años              Olen … vuotias
Tengo … mascotas      Minulla on lemmikkejä / sisaruksia
          … hermanos
Me gusta …                  Minä pidän
Täytimme kohdat meille sopivin sanoin. - Vivian


Kulttuurishokkeja
Vaikka olen matkustanut melko paljon, hämmästelin silti espanjalaista tuttavallisuutta. Kaikki halailivat ja pussailivat toisiaan poskille. Suomalaiselle se voi tuntua vähän hankalalta alkuun, mutta palattuani Suomeen tajusin odottavani poskisuudelmia ja halauksia kavereiltani. Paikalliseen kulttuuriin tottui kuitenkin nopeasti! - Matilda

Vastavierailua odotellessa!
Saamme espanjalaiset vieraiksemme Helsinkiin keväällä. Nyt onkin siis vaativa tehtävämme pitää heistä vähintään yhtä hyvää huolta kuin meistä pidettiin ja keksiä heille vähintään yhtä hauskaa ohjelmaa kuin saimme itse kokea. Hankala haaste, mutta eiköhän se onnistu :)